Venynyt Venusta

 Aiemminkin on tullut kirjoitettua, että tänä kesänä kaikki on kasvanut ennätysmittoihin.

Ensinnäkin olen hämmästynyt, ettei ankara pakkastalvi kurittanut kolmiokaa juuri lainkaan. Sen ylin, ohut kärkiverso näyttää useimmiten paleltuvan, mutta puu korvaa sen hyvin nopeasti kasvattamalla uuden ja venymällä yhä lisää pituutta. Pienestä puustani on tullut jo noin 2,5 -metrinen! Alkuvuosina se ei kasvanut lainkaan, mutta sitten se alkoi kasvaa puuksi.

Sen vierellä kasvava preeriamesiangervo 'Venusta' on myös venynyt ennätysmittoihin. 

Otin kokovartalopotretin kolmiokasta kauempaa, mutta saariston tuulissa se on vähän vaikeaa... toisaalta tuosta näkee, kuinka keveä kolmioka on. Se on ilmava puu, höyhenmäinen.

Nimi tulee kookkaista okista, joita puussa on, mutta omani on piikitön versio. 

Kuvassa näkyy toinenkin vaaleanpunainen kukka, puusta vasemmalle.

Se on tarhapäivänlilja 'Nile Crane'. Pidän vanhan roosan sävystä kovasti ja se sointuu preeriamesiangervoonkin.

Pilvisenä päivänä onnistuin nappaamaan näin vahvat värit. 

Samalle alueelle tulee lisääkin punaista, kun punalatviot kukkivat. Nekin ovat venyneet – monena kesänä on ollut niiden makuun liian kuivaa ja ne ovat kasvaneet kituliaasti. Nyt on monta kukkavartta, ja korkeita!

Ylärinteestä päin kolmioka ei näytä niin korkealta, kun se on alempana, mutta tähän kuvaan sain ikuistettua sen kauniin, siron kasvutavan tyynenä hetkenä. Preeriamesiangervo kutittelee ihan puun latvaa.

Preeriamesiangervo 'Venusta' kasvaa toisessakin kohdassa, ja tässä on sen alkuperäinen kasvusto, josta otin jakopalan edellisten kuvien paikkaan. Kauempaa katsottuna kookas vaaleanpunainen kukkapilvi muistuttaa jotakin hortensiaa!

Tämä kohta on kostea oja, ja siinä lähes ojan pohjalla preeriamesiangervo kukoistaa. Siniset kukat ovat rantatädykettä, sekin on vaeltanut ojan pielestä itsekseen ojan pohjalle.

Preeriamesiangervo 'Venusta' on mesiangervoistani parhaan värinen. Muut vaaleanpunaiset lajit ja lajikkeet (ketomesiangervo 'Elegans' ja idänmesiangervo) ovat huomattavasti hailakampia. Ne myös kukkivat aiemmin.

Tämäkin 'Venusta' kutittelee puun latvusta, sillä tässä kosteassa ojanpielessä asuu peikonpaju. Sekin onneksi selvisi talvesta aivan latvaan asti. Pituutta tulee toivottavasti lisää, mutta talvenarkuutta on sen verran, ettei voi ennustaa, kuinka korkeaksi puu kasvaa. Ensimmäisenä talvenaan se paleltui pahasti, mutta nyt paju on elänyt tuossa jo muutaman vuoden. Viime talvi ei palelluttanut sitä lainkaan.

Kolmioka, piikitön Gleditsia triacanthos f. inermis

Peikonpaju Salix babylonica var. pekinensis 'Tortuosa'

Preeriamesiangervo Filipendula rubra

Punalatvio Eutrochium

Tarhapäivänlilja Hemerocallis Hybrida-Ryhmä