Poks!

Kai tätä voi jo avautumiseksi kutsua...? Tuossa nyt on jo melkein pihani tämän kevään ensimmäinen kukka, tai puolikukka ainakin. Ihanaa! Italiantalventähtihän se siinä varovaisesti raottelee nuppua.

First Flower!
Well, half-open, but do we mind? We have been waiting for this – the winter seems to have lasted half a year.

Pieniä kurjenmiekkoja nousee – nämä kasvavat paikalla, johon olen istuttanut jääkurjenmiekkoja, joten kai nämä ovat sitä. Sehän on melko kranttu ilmastossamme, joten olen iloinen! Vasemmanpuoleinen on niin pullea, että siellä saattaa olla kukkanuppu.

Tästä en ole ollenkaan varma – täytyy odottaa, josko mahdollinen kukka avautuisi. Voi olla, että tämäkin on jääkurjenmiekka.

Tämän päivän nuppuyllätyksen tuotti tähtisahrami. En ollut ollenkaan huomannut tässä lehtiäkään eilen, ja tänään on jo nuppuja! Olen tökännyt esikkojen nimilapun vieläpä keskelle tätä tupasta. Ne esikot lienevät kuolleet, yritin etsiä niitä jo viime kesänä... Lapun voisi ottaa varmaan pois, mutta en haluaisi luopua toivosta.

Tulppaanit rassukat nousevat vesiälätäköstä, jäinen maa ei vielä ime vettä. Ehkä keväinen märkyys on näille pienempi haitta kuin muina vuodenaikoina, täytyy toivoa.

Istutin syksyllä kukkapenkkeihin viime kesänä hankitut valkoapilan koristelehtiset versiot. Ainakin tämä toinen on hyvinkin hengissä, lumi ja jää sulivat sen päältä tänään! Se toinen on aivan tummalehtinen ja vielä lumen alla.

Päivän pantteri.

Joulun jälkeen hankittua orjanlaakeria ei voinut istuttaa, niinpä se on viettänyt talven sisällä sen jälkeen, kun pakkaset alkoivat. Nyt se on täynnä pieniä valkoisia palleroisia kukkanuppuja! Harmi vain, että tämän puoliso, joka kasvaa puutarhassa, ei ole lainkaan kukkimisvaiheessa vielä. Olin toivonut punaisia marjoja, mutta ei vielä ensi syksynä sitten. Tämä on tyttö, se pihalla kasvava on poika.


Italiantalventähti – Eranthis hyemalis
Jääkurjenmiekka – Iris danfordiae
Orjanlaakeri – Ilex
Tähtisahrami – Crocus tommasinianus
Valkoapila – Trifolium repens