Tuesday 14 November 2023

Jalokivisyksy

 On topaasinkeltaista, smaragdinvihreää ja jopa maasta ponnistavia kukkia!

Kultatesma on yksi ihanimmista heinistä, vaikka siniheinää tuli juuri ylistettyä. Kultatesma on aivan eri tyyppinen: matala, pehmeälehtinen ja limenvihreä. Se ei taida saada syysväriä, sinnittelee vain vihreänä, kunnes talvi lopulta lannistaa sen. Kokonaan se ei silti lannistu, vaan nousee taas keväällä. 
Se tekee viihtyessään jonkin verran siementaimia, mikä on aivan ihanaa, kun tällaisia tuppaita nousee siellä täällä pienellä alueella. Juuristollaan ne eivät näytä leviävän; kasvi on kaiken kaikkiaan melko hento, ujonpuoleinen. Minulla sitä kasvaa katajapenkissä, etualalla on lehtotaponlehti.

Samassa penkissä on puistotaikapähkinä 'Diane'. Se ei ole kukkinut vuosikausiin, varmaan sen jälkeen, kun istutin sen ehkä kymmenen vuotta sitten. Ei se kyllä ole juuri kasvanutkaan, on edelleen polvenkorkuinen.
Viime talvena huomasin lumeen jääneistä käpälien ja takamuksen jäljistä, että jänis oli oikein istuutunut ruokailemaan pensasta. Tänä syksynä laitoin tälle verkon ensimmäisten kasvien joukossa. Jos vaikka tulisi lauha talvi, jos vaikka saataisiin nähdä tämän oransseja kukkia kevättalvella!

Afrikan tähti -pelistä opin, että topaasi on keltainen. Hämmästyin kovasti, kun aikuisena löysin tiedon, että topaaseja on vaikka minkä värisiä. 

Rubiininpunaista ei juurikaan löydy. Marjaomenapensas 'Marleena' taitaa pudottaa lehtensä ennen kuin ne muuttuvat sellaisiksi punaisiksi kuin muina syksyinä. Mutta siinä on silti erittäin koristeelliset punaiset marjat. Tällä pienellä puulla (kasvatan sitä yksirunkoisena) on suurta koristearvoa lähes vuoden ympäri!

Hapankirsikat ovat toistaiseksi pitäneet lehtensä, vaikka tänä aamuna maassa oli ohut valkoinen lumikerros. Se kyllä suli päivän mittaan pois, kun oltiin plussalla, nyt mittari keikkuu nollan molemmin puolin.

Kirsikan alla on metsätyräkki 'Chameleon' taas uudessa värissä. Varsinainen kameleontti tosiaan. Maasta noustessaan on pinkki, sitten purppurainen, kesän mittaan tummanvihreä viininpunaisella twistillä, ja nyt tämä kullankeltainen.
Ja sitten tuo smaragdisammal kallion päällä!

Vihreää on paljon muutenkin. Jossain aiemmassa jutussa erehdyin kuvailemaan näkymiä harmaiksi – kaukana siitä! Vihreä on märkyyden myötä aivan ihanan raikkaanvihreää, kuten tässä rohtosormustinkukan lehdissä. 
Hopeatäpläpeippi 'Aureum' on kellanvihreälehtinen, hurmaava lajike. Kaiken lisäksi se kukkii parhaillaan. Se on reipastunut todella paljon sitten kesän kuivuuskauden. Silloin se oli aivan minipieni kituuttelija.

Sinnikkyysmitalin voisi ojentaa myös 'Canon Went' -purppurakannusruohoille. Tämä ei suinkaan ole ainoa niistä, joka vielä yrittää jatkaa kukintaa. Aloitti heinäkuussa. 

Kun yksi lopettaa, toinen aloittaa! Huomasin alppipenkissä mikroskooppisen pienen myrkkyliljan Colchicum munzurense. Tämä kuuluu keväällä kukkiviin lajeihin: kotimaassaan Turkissa se kukkii heti talven loputtua. 
Raukka taitaa luulla, että talvi oli jo. Täytyy vähitellen laittaa tälle vällyjä ylle, tosin meille on luvassa pakkasta tällä viikolla vain torstaille. Toistaiseksi laitoin sen ympärille vain kaikenlaista estettä myyrien varalta, kun viime keväänä ne tekivät isoa tuhoa alppipenkin kukkanuppujen parissa.

Vettä on aivan valtavasti – ihme, että saari vielä kelluu, kun kaivotkin ovat lähes kukkuroillaan. 
On ollut hyvä sauma tutkia, mitkä ojat ja salaojat vetävät ja availla kasautuneita maakekoja virtauksen tieltä. Tästä vesi kulkeutuu kohti mutapuutarhaa, joka on taas lampi.

Tässä kuvassa näkyy, minkä väristä nyt on. Aivan ihanan väristä!
Edessä japaninlehtikuusi, taustalla ruskea pyökki 'Rohan Weeping'. Sen alla vaskivarjohiippa on kirkkaanvihreä.


Hapankirsikka Prunus cerasus
Hopeatäpläpeippi Lamium maculatum
Japaninlehtikuusi Larix kaempferi
Kultatesma Milium effusum 'Aureum'
Lehtotaponlehti Asarum europaeum
Marjaomenapensas Malus toringo var. sargentii
Metsätyräkki Euphorbia dulcis
Puistotaikapähkinä Hamamelis × intermedia
Purppurakannusruoho Linaria purpurea
Pyökki Fagus sylvatica
Rohtosormustinkukka Digitalis purpurea
Vaskivarjohiippa Epimedium × warleyense

14 comments :

  1. Voi Marleenan marjat ja kultatesman vihreys, upeaa! Kun kirjoitit, että kaivotkin lähes kukkuroillaan, niin pakko nyt uskoa todeksi, että kaivot voivat olla niin täynnä. Meidän porakaivo vuotaa yli, maa kannen ympärillä on litimärkää, mutta en ole oikein uskonut todeksi. Nyt uskon.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heh! Ystävilläni on samanlainen porakaivo kuin teillä ja välillä se tulvii. Minulla on vain rengaskaivot, mutta niissäkin on vedenpinta kohta maan tasalla. Pikkuisen vain liioittelin siinä kukkuraisuudessa ;-)

      Delete
  2. Todella kauniita värejä. Kuva marjaomenapensaasta on upea!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Marjoista roikkuvat pisarat tekivät puusta vielä erikoisen kivan näköisen.

      Delete
  3. Syksy teki sinusta kertaheitolla rikkaan. Noita jalokiviä ei ripusteta kaulaan eikä korviin. Niitä katsellaan läheltä ja kaukaa ja tankataan näkymiä pimeiden talvi-iltojen varalle.
    Kiva, että kaivo on kerrankin täpötäysi. Kehota kasvisi juomaan juuriensa täydeltä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heh, totta – nyt on laarit täynnä niin vettä kuin jalokiviäkin! Unohdin rubiineista mainita, että onhan syysaster 'Royal Ruby' vielä hyvinkin kukassa, siinä on rubiinia kerrakseen.
      Oikeastaan ankea talvikausi saattaa olla tosi lyhyt, jos marraskuussa on vielä näin paljon värejä ja ensimmäiset lumikellot kurkistavat – toivon mukaan – helmikuussa!
      Vettä on nyt niin paljon, että osa kasveista ihan lilluu vedessä. Antamasi ihana ja erityinen reunuspietaryrttikin on pikkuisessa vesilammikossa. Toivon, että se pärjää.

      Delete
  4. Minä sain kultatesman alun kesällä toivottavasti näen sen kasvun uudestaan . Värit on tällä hetkellä meillä aika pliisuja olen leikannut myös perennojen varret poikki joten pienintäkään kukintaa ei ole missään .

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oivoi, liiallinen siivousintoilu ei ole hyvä ajatus :-D
      Toivottavasti kultatesmasi viihtyy! Se on vähän sellainen lehtomaisten paikkojen kasvi, tosin minulla katajapenkki lienee kesällä aika kuiva. Joten varmaan teidän moreenimaa voi myös olla sopiva.

      Delete
  5. Ooooh - ihana postaus... oikeaa ja aitoa rikkautta on nähdä luonnon jalokivet!

    ReplyDelete
  6. Olisipa hauskaa nähdä tuo taikapähkinä kukassa ensi keväänä! Rohtosormustinkukkien ja hopeatäpläpeipin lehdet ovat kaunis ja raikas pari. Minulla on kahta erilaista hopeatäpläpeippiä, mutta ’Aureumin’ voisin vielä hankkia. Olen kovin tykästynyt peippeihin jostain syystä. Japaninlehtikuusi on ihanan pörheä, ilmeisesti vielä pörheämpi kuin siperianlehtikuuseni, joiden kellerrys huitelee täällä jossain taivaissa, niin korkeita ja vanhoja ovat.
    Jännä, että sielläkin on noin vetistä. Muistelen, että usein sateet eivät ehkä tainneet keväällä osua sille saarelle.
    Merja

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivon kovasti, että taikapähkinä viimein kukkii!
      Hopeatäpläpeippi on niin kaunis ja helppo. Ei tarvitse kuin istuttaa ja sitten kasvi pitää itsestään huolen.
      Japaninlehtikuusi jää siperialaista pienemmäksi, mikä on tosiaan etu.
      Täällä saaristossa on kevät ja kesä useimmiten kuivia, mutta syksy märkä, ja joskus talvikin, jos on lauha talvi. Kovin paljon lunta tänne ei toisaalta sada, maksimi on ehkä puolisen metriä nykytalvina.

      Delete
  7. Jalokivien loistoa kerrakseen! Minäkin ihastelin tuota marjaomenapuun kuvaa, missä vesipisarat koristavat pikkuisia omenoita. Siihen kun olisi vielä osunut muutama matalalta paistava auringonsäde, niin olisi voinut olla aika kivat kimmellykset. Täällä ei paljon muuta väriä näy lumen seasta kuin ruskeita lehtiä ja varsia sekä ikivihreät havupuut.
    Vai kaivotkin kukkuroillaan :D No hyvä, että pohjavesivarastotkin ovat vihdoin täyttyneet. Lämmintä syksyä sinne! Pysykööt pakkaset ja lumi mieluummin tässä osassa maata.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Harmi, ettei aurinko paistanut – kuvasta voi ehkä nähdä harmaata taivasta taustalla. Se toisaalta takasikin lauhat kelit. Nyt on kylmää, vaikka ollaan nollan yläpuolella, niin maahan oli tullut viime yönä sinne tänne jotakin valkoista, joka ei ole sulanut päivän mittaan pois.
      Vai on teillä lunta sen verran. Ehkä hyvä niin, jotta kasveilla on tasaisen hyvä talvisuoja, jospa se pysyisi (sopivan korkuisena kerroksena).

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!