Friday 18 October 2019

Ihanat asterit ja hempeitä sekä herkullisia juttuja

Pikkuinen 'Little Carlow' kukkii täysillä. Viime yö oli lämmin, +5, mutta pienet yöpakkasetkaan eivät ole tähän vaikuttaneet milään lailla. Tämä asteri saa lämpimät suositukset, jos vain jostakin onnistut sitä löytämään. Matala, ei vaadi tuentaa, todella kukkaisa ja tuo sävy on niin kaunis.

Viereisen kukkaruukun 'Mammoth Blue' -hajuherne on niin saman värinen, että sen kukkaa ei tahdo erottaa asterista.

Sen sijaan karviaisen ja tarha-alppikärhön keltaisista lehdistä tulee hyvä kontrasti. Edessä on kaukasiankirahvinkukan ohikukkineet varret, kivat huojuvat pallerot.

Rohanissa toinen syysasteri 'White Ladies' on vieläkin saanut kukkia rauhassa, ihanaa. Toisesta on syöty kukkavarsia. Syysasterit ovat korkeampia ja vähän epämääräisempiä kasvutavaltaan, risteymä 'Little Carlow' on kompakti kukkapilvi. Toisaalta pidän näistäkin, mutta ne sopivat vähän erilaiselle paikalle, muiden kasvien taakse. Tämän lähellä syysasteri 'Winston Churchill' makaa rähmällään maassa, kun sillä ei nyt ole naapurikasveja tukemassa, aika noloa suurmiehelle.
Tämänkin vieressä on kaukasiankirahvinkukkaa, mutta ruskavarret taitavat kuulua 'Pink Tanna' -punaluppiolle.

Villissä punaisessa penkissä pistää 'Royal Ruby' -syysasteri parastaan.

Siinä lähellä tontin länsilaidalla eivät ruusunätkelmät meinaa lopettaa kukintaa lainkaan. Taustalla ukontulikukalla sama juttu. Koko ajan vain tekee lisää kukintoja.

Lisää vaaleanpunaista: murattisyklaamit ruukussaan ja taustalla syysvuokko 'September Charm'. Musti esittelee.

Juuri tätä juttua kirjoittaessani yritin pitää silmällä Mustia keittiön ikkunasta käsin. Se oli kytiksellä tienvarren ojan partaalla ja vähän väliä aikeissa loikata jonkin myyrän kimppuun. Se jännitti itsensä, mutta hetki ei ollut oikea. Sitten kului 30 sekuntia, kun en katsonut, ja se tuli kissanluukusta sisään myyrä suussaan.

Laitetaan heti perään vähän nätimpi kuva, jos joku järkyttyi. Musti saa paljon kehuja, se on niin ahkera metsästäjä.

Verenpisara 'Carmel Blue' tekee koko ajan uusia kukkia, nämä viihtyvät nyt ulkona paremmin kuin kesällä konsanaan! Korkea ilmankosteus lienee suuresti näiden mieleen.

Ransukin viihtyy keittiön ikkunan ääressä. Tässä se kurtistelee kulmiaan, kun naapuri kulkee koirineen ohi.
Hyvää viikonloppua ja toivottavasti näemme auringonkin jossain vaiheessa!


Hajuherne – Lathyrus odoratus
Kaukasiankirahvinkukka – Cephalaria gigantea
Murattisyklaami – Cyclamen hederifolium
Punaluppio – Sanguisorba officinalis
Ruusunätkelmä – Lathyrus latifolius
Syysasteri – Symphyotrichum novi-belgii
Syysvuokko – Anemone hupehensis
Ukontulikukka – Verbascum thapsus
Verenpisara – Fuchsia

22 comments :

  1. VAikka kisut ovat niin suloisia lemmikkejä, en voi ymmärtää tuota ihmeellistä tapaa, että ruoka pitää tuoda näytille. No onneksi tuo myyrä ei enää kipittele kaapin taakse piiloon..:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kaipa niiden täytyy tulla esittelemään saaliitaan... siitä saa yleensä kehuja, paitsi silloin, kun saa huutoa ;-)

      Delete
  2. Sinullahan löytyy vielä monenlaista kukkivaa! Hienoja astereita, voihan Winston, aivan rähmällään ;). Vai on Mustikin taitava metsästäjä! Värityksen lisäksi tämäkin seikka yhdistää kissojamme. Milli on myös aivan ehdoton taitaja tässä lajissa. Tämänkaltaisessa miljöössä olisi varmasti jyrsijäpopulaatio ihan hurja ilman asiaan vihkiytynyttä kissaa. Pienestä koostaan huolimatta Milli nappaa rotankin, onneksi niitä näkee harvoin - ja yleensä silloinkin kissan hampaitten välissä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vai Millikin on kelpo metsästäjäkissa, pienestä koostaan huolimatta rottiakin! Meillä päin on vain vesirottia / -myyriä, isojahan ne ovat. Mutta niin on Mustikin, kookas kolliherra. Kyllä olisi maalla asuessa aivan helisemässä jyrsijöiden kanssa. Ainakin täällä niitä on, välistä näen ihan ikkunasta tai pihalla ollessa, kun myyrä tai hiiri vilistää, silloin käy mielessä, että missäs kissapojat on... päikkäreillä aika usein ;-)

      Delete
  3. Voi noita astereita! Ottaisin kyllä tänne minkä tahansa noista, 'Royal Rubyn' ihan mieluiten. Kyllähän tuo omakin perusliila syysasteri kukkii nätisti, mutta kavereita se kaipaisi. Toivotaan aurinkoa viikonloppuun! Ennusteiden mukaan se näyttää harmillisen epätodennäköiseltä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Punaiset asterit ovat jotenkin aivan ihania. Winston Churchill on saman värinen kuin Royal Ruby, mutta en ole ottanut siitä kuvaa, kun se on melkoisen surkea. Toivottavasti se siitä kohenee. Noilla tuntuu kestävän monta vuotta päästä pientä raappanaa näyttävämpään kokoon, ehkä juurten kasvaminen on hidasta?
      Voi että, toivottavasti siellä kumminkin paistaa! Katsoin sääennusteen ja sen mukaan olisi tulossa todella hieno iltapäivä. Saas nähdä. Tuntuu, että aurinko paistoi viimeksi varttia pidempään joskus kaksi kuukautta sitten.

      Delete
  4. Ihana tuo 'Royal Ruby', asterit ovat kyllä mukavia kun kukkivat vielä vaikka tulisi pakkastakin!
    Ostin elokuussa Mustilasta pursuasterin (aster ageratoides var.adustus) se kyllä jo lopetti kukinnan, mutta siitä pitäisi tulla hieno matala kukkapilvi ajan kanssa.
    Mun kirahvinkukat voivat edelleen oikein hyvin, innolla odottelen ensi kesän kukintaa :)
    Heh! Juuri tähän aikaan syksyä tuodaan erilaisia paisteja näytille useampiakin päivän aikana. Onneksi ne ovat enimmäkseen hengettömiä. Aina silloin tällöin kissoilla on kivaa, kun seuraavat hyvittuneina minun pyydystysyrityksiäni. Varmaan ihan tarkoituksella tuovat aina välillä toimivan hiiren sisälle....
    Melkoisen meheviä ja rapeankuuloisia myyriäkin on Onni saalistanut viime aikoina, hänkin jättää aina takapään syömättä.... Niitä saa sitten korjailla pois pihalta, elleivät harakat ehdi ensin.
    Mukavaa viikonloppua sinne teillekin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Royal Ruby on ihanan herkkuvärinen. Pursuasteri kuulostaa hienolta! Olisikin mukava kokeilla noita erilaisia asterilajeja.
      Mukava kuulla, että kirahvit voivat hyvin! Toivottavasti nukkeakileijakin. Ne ovat vähän hassuja. Mulle jäi kolme, ja kaksi niistä on kuihtunut, mutta yhdessä on vielä ihan vihreät lehdet. Toivottavasti ovat kaikki hengissä, se sinunkin.
      Toimiva hiiri tarkoituksella :-DDD Se voi olla, että kissat tarvitsevat hupia... Myyrät tuntuvat olevan mehukkaita nyt.
      Ei ehkä pitäisi tällaista julkisesti myöntää, mutta minä lakaisen myyränraadot vaan kuistilta nurmelle ja annan jonkun käydä ne hakemassa sieltä, yleensä yön aikana ne häviävät jo vikkelästi. Naapurit joskus huomauttelevat, jos sattuvat tulemaan käymään, kun on myyränraatoja siinä nurmella.

      Delete
    2. Juu, nukkeakileija on vielä vihreä ja se heinä, jonka nimi ei juuri nyt tule mieleen. Ja pulskaneilikkakin on vielä vihreä. Kaikki voivat oikein hyvin 😊

      Delete
    3. Ai kun kiva kuulla! Tähkähelmikkä oli se heinä.

      Delete
  5. Jyrsijöiden päät tuntuvat olevan kissojen herkkuja, samanlaisia paisteja löytyy täälläkin. Onneksi harakat ja varikset hoitavat jäännökset nopeasti pihasta pois. Punainen asteri on hienon värinen, ennen kuviasi luulin että astereita on vain liiloina.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se onkin jännä juttu, että pääpää on parempi kuin peräpää. Isoista vesimyyristä jää joskus vain häntä ja uroksista pallit, yöks - ne ovatkin isot :-D
      Astereissa ei ihan hirveästi värejä ole, mutta purppuraisia ja valkoisia löytyy, ne ovat ihania. Vaaleanpunaista on joissakin asterilajeissa, nyt en muista, onko syysasterissa - eikös se suosittu Patricia Ballard ole pinkki. Se olisi ihan sun värinen!

      Delete
  6. Upeat asterit💚Onkohan tuo valkoinen sama kuin itsellänikin? Sieltä Päivölästä kotoisin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voisipa hyvin ollakin! Minun toinen White Ladies on ostettu taimimyymälästä, toinen on sieltä Päivölästä. Siellä on kyllä sellainen määrä astereita, että voihan se olla muutakin.

      Delete
  7. Ooh miten suloisia astereita! Olen näistä ihan kade, en itse osaa valita näitä ollenkaan. Ojasta meinasin ottaa asterikarkulaisen alun, mutta se oli kotilobeibien asunto, yök. Upea tuo taivaansininen väri. Huh mikä peto nukkuu vuoteessasi, hyvä kun sinulla on bodyguard omasta takaa...miten kävi aronian? Suupellon Muhiksella näin sitä mitä etsit. Aurinkoa välillä tarvittaisiin...aurinkoisia päiviä siis toivotellen!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minäkin ihastuin tuon Little Carlow'n väriin, ja siihen, että se on täpötäynnä kukkia. Odottelen omastani samanlaista isoa kukkapilveä jonakin vuonna. Täytyy katsoa, jos se olisi joskus jo sen kokoinen, että voisin kaivaa sulle jakopalan!
      Aronia otettiin oikein hyvin vastaan :-)
      Hei, täällä jo paistoi 30 sekuntia ja sääennusteen mukaan lisää paistetta on tulossa - ihmeellistä!

      Delete
  8. Oli laitettava tua vaalian violetti asteri muistihin. Jos joskus törmääs. Kukkiiko ruusunätkelmä aina näi myähälle? Mullon yks valakoone ostotaimi, mikä kukkii ostettaes, muttei enää. Toivottavasti talavehtiis.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kasvatin ruusunätkelmät viime vuonna siemenestä ja nyt ne kukkivat ensi kertaa tänä vuonna, joten en todellakaan tiedä. Kyllä ne näyttävät kukkivan syksyyn, kun koko ajan tekevät uusia nuppuja. Tai jos se johtuukin siitä, että alkoivat kukkia myöhään. Toivottavasti nätkelmäsi talvehtii, ei kai se ole talvenarka.

      Delete
  9. White Ladies ja Royal Ruby ovat kumpikin upeita. Katsoin ensin valkoisten asterien kuvaa, että päivänkakkarako vielä kukkii ja kaiken lisäksi pystyssä. Yleensähän ne harrastavat makaamista. Asterit ovat ihmeellisiä syyskukkijoita. Pienet pakkasetkaan eivät niitä lannista. Ovatko White Ladies ja Royal Ruby yhtä innokkaita leviämään, kuin minun Patricia Ballard?
    Kissojen kanssa eläessä tottuu raatoihin. Tyttäreni kissat tuovat jatkuvasti hänelle kehuttavaksi jos jonkinlaista hiirtä, myyrää, jopa jäniksenpoikasen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihanat pienen päivänkakkaran malliset kukat tuossa asterissa onkin. En osaa sanoa levämisestä, nämä ainakin ovat kasvaneet hyvin maltillisesti eli toivoisin niiden leviävän vähän paremmin. Tuntuu kuluvan todella monta vuotta sitten, että niistä tulee näyttäviä pehkoja eikä vain kolme vartta.

      Delete
  10. Jos en olisi allerginen, haluaisin kans tuollaisen Mustin hiiriä ja myyriä varten, vaikka ällöjä otuksia puoliksi syötynä. Mutta hiiri oli juuri syönyt Tulppaanin sipuleita, kun olin jättänyt sipulipussin ulos ennen istuttamista - että ärsytti!!! Mutta ihania Syysastereita! Meillä tuota lilaa ojanpientarella, kun en ole lilan värin ystävä, mutta ilokseni näin mainoksessa punaista ja sinulla myös valkoista! Niitä on pakko saada, tähän aikaan ei kyllä löydä meiltä montaakaan kukkaa. Ihana saada haaveiluja uusista kukista tähän aikaan vuodesta :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuollainen Musti on kyllä todella hyödyllinen. Tulppaaninsipulien syönti, aargh!
      Miten minulla oli sellainen kuva, että olet hempeiden värien ystävä, mutta hyvä, että tuli se tieto korjattua! Tavallinen syysasteri on kyllä hyvä (tai joskus huonokin) siinä, että se leviää. Nämä ovat ihania syksyn piristäjiä. Varsinkin tuo purppurainen on ihan mahtava keltaisten syyslehtien kaverina. Kukkahaaveilu on ihanaa, ja onkin tosi fiksua pistää muistiin kasveja, joista saisi iloa myöhään syksyllä.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!