Mahtava juttu, että kovia tuulia ei ole ollut. Sirotuomipihlajan punainen ruska nimittäin päättyy yleensä lyhyeen tuulen viedessä sen lehdet pois. Tämänöinen itätuuli voi hyvinkin irrottaa nuo lehdet. Otin tänään siksi erityisen paljon kuvia sirotuomipihlajasta.
Sirotuomipihlajan punaväri on hieno naapurin pajuaitaa ja leikattuja vaahteroita vasten.
Ostin aikoinaan sirotuomipihlajan vähän vahingossa. Tarkoitus oli hankkia rusotuomipihlaja, sillä se on keväällä kenties vieläkin kauniimpi. Sittemmin olen hankkinut kaksi rusotuomipihlajaa tähän lähistölle, mutta niissä ei ole ollenkaan yhtä hieno punaväri kuin sirotuomipihlajassa. Mistä lie johtuu, mutta tämä oli onnekas vahinko. Rusotuomipihlaja on tuo oranssinvihreä etualalla, sirotuomipihlaja taustalla.
Helmipihlajan lehdet hävisivät jo, marjat jäävät. Ne näyttävät hienoilta sirotuomipihlajan punaisten lehtien kanssa. Taustalla ruusunätkelmät kukkivat yhä.
Kuva alarinteestä päin. Isompi punainen on sirotuomipihlaja, aiemman kuvan rusotuomipihlaja on oikeassa reunassa. Ehkä se vielä muuttuu punaisemmaksi, kun kasvaa kokoa. Portista ylämäkeen päin on vielä toinen rusotuomipihlaja.
Nyt muistan, että minun piti hakea kamera ja ikuistaa ihana näkymä huussin sydänikkunasta, mutta unohdin. Toivottavasti punaisia lehtiä on vielä huomenna.
Sirotuomipihlajan alla kasvaa ruusuherukoita ja niiden juurella on tarhavarjohiippoja. Ne kukkivat punaisina yhdessä ruusuherukoiden kanssa keväällä. Varjohiippojen lehdet ovat hienon punertavat ja kuviolliset keväällä ja sitten uudestaan näin syksyllä. Mahtava kasvi.
Loppuun kuva kuistilta, josta saan ihailla näitä hienoja ruskavärejä. Verenpisarat viihtyvät vielä ulkona.
Helmipihlaja – Sorbus koehneana
Rusotuomipihlaja – Amelanchier lamarckii
Ruusuherukka – Ribes sanguineum
Ruusunätkelmä – Lathyrus latifolius
Sirotuomipihlaja – Amelanchier laevis
Tarhavarjohiippa – Epimedium × rubrum
.JPEG)
.jpg)
Kyllä on ihanat ruskan värit,. Luojan taiteilija tirtää mitä tekee. Kyllä noita kelpaa kuvata ja ihailla. mahtavaa.
ReplyDeleteItse olen saanut ihailla ruskataidetta nyt jo kolmatta viikkoa taksissa istuen tuon 125 kilometrin matkalla edestakaisin ajettaessa. Ruska matkan varrella on jo vaihdellut paljon, osan jio pudottua maahan, osan vielä sinnitellessä paikoillaan. Kun perjantaina teen viimeisen teisun, luulen että nyt noussut tuuli kyllä taas maisemaa muuttaa tyhjemmäksi. Onan pihan tuomipihlaja ja tammi myös nyt alkaneet tiputtamaan lehtiään, on ensiviikoksi sittren paluu arkeen ja haravimaan.
Onpa kiva kuulla, että ylihuomenna on viimeinen lääkitysretki, ja nyt pidetään kädet ristissä, että se riitti ja tauti hävisi! On mukavaa seurata ruskan kehittymistä.
DeleteLöysin sirotuomipihlajan kauneuden puutarhablogien välityksellä ja istutin tänä keväänä 2 sirotuomipihlajaa ja syksyllä myös rusotuomipihlajan. Syysväri on ollut kaunis molemmilla, mutta kova tuuli tiputti jo sirotuomipihlajan punaiset lehdet. Odotan taas kevättä nähdäkseni molempien kukinnan! Kaunista ruskaa kuvissasi!
ReplyDeleteTuo on juuri niin mahtavaa puutarhablogeissa, että koko ajan saa tietoa ja ideoita! Nuo molemmat ovat niin ihania keväällä pronssinvärisine lehtineen ja valkoisine kukkineen. Vuosi vuodelta vain ihanampia, kun kokoa tulee lisää.
DeleteIlokseni huomaan, että sirotuomipihlajassa on vielä paljon lehtiä kiinni, ei sen ruska vielä hävinnytkään.
Sirotuomipihlaja on tosiaan kaunis ja sen syysväri on upea. Minulla ei ole sitä, mutta marjatuomipihlaja kyllä. Marjatuomipihlajan lehdet meillä jäivät keltaisiksi ja tippuivat tosiaan yhtäkkiä alas, varmastikin tuulen seurauksena.
ReplyDeleteTuo sirotuomipihlajan puna on todella kauniisti erottuva ja johan se kannattaisi tuon syysvärin takia hankkia.
Sirotuomipihlajan puna on hienon heleä ja puhdas, ainakin toistaiseksi pihani rusotuomipihlajissa on likaisempi sävy. Pidän lisäksi siro- ja rusotuomipihlajien kasvutavasta, niissä on vähän samaa kuin japaninvaahteroissa, kun niiden oksat taipuvat siron ilmavasti sivuillepäin.
DeleteKestääkö verenpisara vähän pakkasta....meillä oli yksi aamu -2 astetta.
ReplyDeleteKauniis sirotuomipihlaja
Kyllä ne kestää, tai ainakin nämä, jotka minulla on. Tietysti ei ihan yllättäen huonelämmöstä ulos vietynä, mutta jos ovat syksyn mittaan tottuneet. Jotkut niistä kestävät jopa -10 astetta, kuulemma, mutta en ihan uskalla kokeilla. Tuon isoimman unohdin viime syksynä tahallaan eteiseen, kun tuli talvi, eikä eteinen ole lämmitetty. Se oli jo niin iso, että ajattelin, etten jaksa talvettaa sitä enää, kun se vie niin paljon tilaa makuuhuoneessa. Mutta se ketale ei suostunutkaan kuolemaan, oli yhä hengissä, kun tulin tänne kaupunkireissun jälkeen joskus myöhään syksyllä. Hellyin ja nostin sen sitten keittiöön.
DeleteTämän syksyn ruska on ollut taas hienoa katseltavaa. Aivan ihana näky katsella sirotuomipihlajan punaa paju ja vaahtera taustanaan. Huh, tulikohan uusi ehdokas keväthankintalistalle - sirotuomipihlaja.
ReplyDeleteOn sitä pöllömpiäkin asioita, joita voisi ostaa ;-) Suosittelen lämpimästi sirotuomipihlajan hankintaa.
DeleteOn komea puna. Minun tuomipihlajoissa on myös enemmän oranssi syysväri, tarkkaa lajiketta en tiedä kun ovat kaverin pihasta.
ReplyDeleteTuomipihlajien ruskaväreissä näyttää olevan eroja. Isotuomipihlajassakin on oranssimpi, marjatuomipihlajasta en tiedäkään, minkä värinen. Onneksi teille mahtuu vaikka kaikki tuomipihlajat :-D
DeleteKauniita syksyn värejä. Tänä syksynä ruska onkin ollut poikkeuksellisen upea. Sirotuomipihlaja on kaunis!
ReplyDeleteNyt ruska on aivan upea, ja etenkin sinun Kolin-kuvissa, kun on korkealta otettu laajaa maisemaa, on se ihan henkeäsalpaavaa. Ihana nähdä niitä kuvia.
DeleteHyvä tietää...jos nyt ensi kesänä ostan verenpisaroita..:)
ReplyDeleteNe voi tosiaan jättää aika myöhään syksyllä ulos, jos niitä nyt tulee tuolla persuleen pimeässä sitten ihailtua...
Delete