Wednesday 7 November 2018

Keltaista ja vaaleanpunaista

Marraskuu alkaa ihanan lauhassa ja kosteassa säässä. Iho nauttii ja olo on pörheä kuin lehtikuusella.
Muutamassa koivussakin on vielä lehtiä, täydellisen keltaisia nekin.

Yellow and Pink November
Great colours and great mild weather – perfect for planting yet more plants and flower bulbs.

Kymmenisen vuotta sitten polvenkorkuisena piiskana istuttamani japaninlehtikuusi alkaa olla komeissa mitoissa. Sen hieno väritys näkyy lähes kaikkialle pihassa.

Kirsikatkin tulevat myöhään ruskaan ja niiden väri on mahtava leiskuvan oranssi.

Huussin takana mäessä on useita kirsikoita, ihanat valopilkut paljaiden runkojen ja oksien keskellä.

Ruusuherukatkin pistävät parastaan. Oikeastaan karviaiset ovat tällä hetkellä yhtä hienoja, en vain huomannut ottaa kuvaa.

Kanukoissakin on vielä muutama lehti jäljellä. Cornus alba -lajikkeissa on usein hienot värit, keltalehtinen 'Aurea' menee syksyn tullen entistä keltaisemmaksi; jännä yhdessä punaisten oksien kanssa. Pitänee vielä hankkia korallikanukka, se on klassikko ja sen lehdissä olisi hienoa punaa syksyllä.

Pikkuisia vaaleanpunaisia piristyksiä löytyy myös. Ketoneilikka on karannut paahdepenkistä keskelle nurmikkoa ja kukkii siinä, minipieni vaaleanpunainen piste kuvan alaosassa.

Murattisyklaamit ruukussaan, vielä ulkona, kunnes tulee pakkanen. Pieni -2 asteen kylmyys ei näitä hätkäyttänyt.

Myrkkyliljojakin kukkii vielä. Tarhamyrkkylilja 'Lilac Wonder' koki kovan kohtalon, joku oli saanut suojaverkon pois sen päältä ja toinen kukkavarsi on purtu poikki. Se on nyt sisällä pikku maljakossa, onneksi tuo toinen on tallella ja suojaverkko pultattu takaisin maahan kiinni... Tässä on ihanan intensiivinen väri.

Tekijät jättivät terveisiksi kolme kasaa metrin päähän myrkkyliljasta.

Ne tekevät sellaistakin harmia, että vaikka eivät syö, nyhtävät kasveja juurineen maasta. Kanerva on selvästi kiinnostanut. Toivottavasti se on vielä hengissä, onneksi on ollut sateista. Istutin sen takaisin ja toivon parasta.

Ystävältä saatu uusi 'Waterlily' hävinneen tilalle, ihana puutarhaystävä! Tämäkin kuuluu tarhamyrkkyliljoihin, jotka lienevät usean lajin risteymiä.

Harjaneilikoissa on siellä täällä kukkia. Tämä avasi viimein yhden kukan, tämän pitäisi olla Hollandia Purple Crown -sarjaa taimen viereen pistämäni etiketin mukaan. En ole varma, sillä tänä kesänä tajusin, että Hollandiat ovat yksivuotisia kesäneilikoita! Ilmankos olen kylvänyt niitä parinakin vuonna eikä mitään aiemmin kukkinut. Ääh. Joka tapauksessa tämä on jo viime ellei toissa vuonna kylvetty, joten nyt en tosiaankaan tarkalleen tiedä, mikä tämä on. Yksivuotisten siemenpaketeissa pitäisi oikeasti olla varoitus.

Järkevämpiä siemenhankintoja ensi kerralla, kohta onkin niiden aika taas, ihanaa!


Harjaneilikka – Dianthus barbatus
Japaninlehtikuusi – Larix kaempferi
Kanerva – Calluna vulgaris
Kesäneilikka – Dianthus Barbatus-Ryhmä
Kirsikka (hapankirsikka) – Prunus cerasus
Korallikanukka – Cornus alba 'Sibirica'
Murattisyklaami – Cyclamen hederifolium
Ruusuherukka – Ribes sanguineum
Tarhamyrkkylilja – Colchicum Speciosum-Ryhmä

42 comments :

  1. Onko teillä vielä tuon näköistä?
    Ihanaa! Meillä on jo aivan lehdetöntä kaikkialla.
    Iskee taas se kuuluisa kasvuvyöhykekateus.
    Onneksi kohta saadaan taas hypistellä siemenpusseja ja hullaantua ensi kesästä.
    Justiinsa on joulu ja heti sen jälkeen alkaa meillä puutarhaihmisillä uusi kasvukausi. Suunnataaan katseemme näihin kasvatusjuttuihin, niin ei huomata talvea ollenkaan! ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä otin tänään kuvat. Täällä on ollut maksimissaan 2 astetta pakkasta, myrskytkään ei ole onnistuneet kaikkia lehtiä lennättämään puista.
      Onneksi kevät tulee aikanaan, talvi saisi vain olla kolme kuukautta lyhyempi ;-)

      Delete
  2. Kukkivia kukkia marraskuussa! Meillä jo kaikki niin kuollutta ja paljasta. Odotan pakkasia, jotta maisemat kaunistuisivat lumihuurteessa. Näitä lössökelejä vaan näyttää riittävän...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täällä on vielä ollut leutoa. Toivottavasti rapakelit loppuvat siellä ja jatkuvat täällä ;-)

      Delete
  3. Meilläkin yhdessä lehtikuusessa on 'lehdet', muut puut jo paljaana antautumassa talvelle. Syksyn kukkijat ovat tosi ihania, 'Waterlily' suosikkini, mutta hiljallen valikoima laajenee.

    Marraskuu on lepokuukauteni ilman muuta...haaveilen, tilaan ihanuuksia, suunnittelen, toteutankin jotain ja valmistaudun jouluun, onneksi kevät alkaa jo ennen joulua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Lehtikuuset ovat ihanan myöhäisiä ruskaantujia. Myrkkyliljoja täytyy hankkia joka vuosi lisää, ne ovat niin ilostuttavia. Pari syyssahramin suippoa nuppuista varttakin kuikuilee kalpeina kukkapenkeissä.
      Onneksi voi haaveilla, ennakkotietoja ensi vuoden siemenkatalogeista on jo tihkunut, mahtavaa.

      Delete
  4. Mielettömän kaunis lehtikuusi! Me istutimme ihan tavallisen lehdon yläpäähän, mutta jo monta vuotta sitten samaisella alueella alkoi itsestään kasvaa lehtikuusen tapainen kasvi. Minusta se oli kuin joku roikkuvaoksainen hemlokki tms., mutta nyt kun meillä on hemlokki, se on edelleen vihreä ja tuo outolainen on samanvärinen, mutta ei ihan noin tuuhea kuin sinun puusi. Naapurin rva oli vuosikymmeniä sitten tuonut Kanadasta sikäläisen lehtikuusen kävyn ja se oli järkyttävän kaunis ja on saattanut siementää. He kaatoivat 'vahingossa' (liian pitkä stoori) puunsa just kun olin aikomassa heille sanoa, että haen siihen suojelukyltin. Nyt sitten se elää kai 'poikasensa' kautta meillä ja näkyy heillekin.

    Ihan leutoa on täälläkin ja ollaan haravoitu, vaihdettu talvirenkaat (ehkä länsirannikolle ensi viikolla tms.) ja myös vedetty ledejä puskiin.

    <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ikävää, että naapurin upea lehtikuusi meni, toivottavasti se tosiaan on sen jälkeläinen, josta saat nauttia! Lehtikuusissa on niin suloinen, kananpojat mieleen tuova syysasu.
      Nyt tosiaan täytyy levitellä valosarjoja pitkin poikin pihaa.

      Delete
    2. Saila, kun ehdit ja viitsit, käytkö tunnistamassa sen meidän hontelon, mikä se on. Pari kuvaa on viimeisessä jutussa, mutta voisin tehdä siitä oman jutunkin, sillä niin siitä pidän.

      Japaninlehtikuusi ei kai seliäisi meidän kylmyydessä Keski-Suomen saarella.

      Kun katsot sitä honkkeliinia, niin mieti, että sen tavallaan huomaa vasta nyt, 15 vuoden jälkeen eli ei mikään pikajuttu.

      Delete
    3. Näin kuvat ihanasta lehtikuusestasi, mutta en osaa tunnistaa. Lehtikuusissa on niin minimaalisen pienet erot, kuten kävyn koko ja muoto, neulasten pituus (silloin pitäisi olla vertailukohde vieressä) yms. Nuorena niillä on joskus omituisia kasvutapoja, ehkä tekevät sen tahallaan hommaa hankaloittamaan ;-) Hyvinkin se voi olla pohjoisamerikkalainen laji.
      Japaninlehtikuusen vyöhykkeiksi taidetaan valitettavasti suositella vain I-II.
      Mulla tuo on kasvanut nopsaan, on kosteutta ja avoin kasvupaikka, se varmaan on auttanut.

      Delete
    4. Saila, kiitos että kävit<3 Minä tein eilen tutkimusta vertailemassa netissä oleviin kuvauksiin ja kuviin. Käpyjä meillä ei vielä ole, mutta kun luin oksien hentoisuudesta, rungosta joka on kuin tanssija eli hontelo sinne tun tänne monta vuotta ja upeasta väristä, päädyin siihen, että kauniimpi lehtikuusemme on kanadanlehtikuusi, 'Larix laricina'. Ja sen hitaus kasvaa, kun spierianlehtikuusi mainittiin nopeakasvuiseksi. Siitä emme paljon vielä tiedä, sillä sen ostimme isona taimena muutama vuosi sitten, mutta ainakaan ruskaväri ei yllä kanadanlehtikuuseen ja oksat ja neulaset jäykemmät. Kanadanlehtikuusen kylmäraja on V, joten hyvin sopii, Tuo japaninlehtikuusi on sitten sinun onnesi:)

      Meilläkin olisi tuo hotelo voinut kasvaa 50 prossaa nopeammin, mutta sen vieressä kasvoi jättimäinen haapa, jota en olisi ikinä antanut kaataa, mutta kun siihen tuli joku tyvilaho. Siinä oli tilatta tuttu metäkoneyrittäjä se kaatamaan. Haapa on monille eläimille ja eliöstölle hyvin tärkeä, mutta onneksi lehtoon jäi vielä yksi vanha haapa.

      Luin eilen lehdestä, että jääkauden jälkeen ensimmäiset puut meillä olivat hieskoivu ja haapa!

      Delete
    5. No niin, kuulostaa hienolta! Kävyt sitten aikanaan vahvistavat tunnistuksen. Hyvä juttu, että oli vertailukohtaa. Ja hyvä lehtikuusierikoisuuden kannalta, että haapa meni, vaikka ei siitä varmaan pidemmän päälle olisi haittaa ollut. Mutta ehkä lehtikuusi nyt mahtuu kasvamaan vaikkapa kauniimman muotoiseksi.
      Koivu ja haapa ovat tosiaan pioneerilajeja, niiden jälkeen vasta tulevat muut puut, jolloin koivu ja haapa väistyvät muille seuduille tai ainakin harvenevat. Kaikissa kolmessa on muuten upeat syysvärit: haavassa, koivussa ja lehtikuusessa. Ihanaa, että teidän erikoisuudessa vielä hienompi syysväri kuin siperianlehtikuusessa.

      Delete
    6. Saila, se haapa oli niin suuri, että olisi yltänyt pihatielle kaatumaan...Siis lehdon yläosassa eli tien puolella. Nyt siitä pitäisi kasvaa kaunis.

      Jutussahan sanottiin, että ei tunneta haapametsiköitä eli aina jotain muuta mukana, silti suomen kielessä on kaunis sana 'haavikko'. Minulle on nyt minihaavikko, sillä nuoret haavat kelpaavat myös kuulemma metsäkauriille ja rusakoille ellei muuta ruokaa just ole.

      Nyt ostettu siperiankuusi on tuohon toiseen verrattuna pettymys.

      Kaunottaren käpyjä odotellessa...

      Delete
    7. Haapa taitaa nopeakasvuisena myös lahota aika nopeasti. Jännää sitten nähdä, millaisia käpyjä tulee!

      Delete
  5. Täällä on kaikki lehdet tippuneet, niin puista kuin pensaista, vain osassa syreenejä on ruskeita lehtiä jäljellä. Lehtikuusen keltainen kausi on hieno. Työmatkani varrella on pieni lehtikuusimetsikkö ja sitä pitää ihailla joka kerta kun ajaa ohi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kokonainen lehtikuusimetsikkö onkin mahtava näky ruska-aikaan! Täällä päin ei sellaisia olekaan.

      Delete
  6. Tässähän pääsi aikamatkalle kuukauden taaksepäin :D Täällä ovat lehtikuusetkin jo aivan paljaita, muista puista ja pensaista puhumattakaan. Nuo myrkkyliljat ovat kauniita. Mukavaa loppuviikkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pitkä ruska-aika on hieno juttu. Täällä saaristossa meri lämmittää ja syksy etenee hyvin hitaasti.
      Kiitos, samaa sinne!

      Delete
  7. Upea japaninlehtikuusi. Se on kasvanut ripeästi kunnon puuksi.
    Siellä on vielä kaunista ruskaa. Täällä puut alkavat olla tyhjiä. Karviaiset eivät ole pudottaneet lehtiä ja pensaat loistavat keltaisina muuten harmaantuvassa puutarhassa.
    Naapurin korallikanukka oli tänä syksynä loistavan punainen, siis lehdiltäänkin. Korallikanukan punaiset varretkin ovat kaunista katseltavaa myös paljaana aikana.
    Hitsi noita peuroja. Tietävät, että puutarhasi on täynnä herkkuja.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi että, korallikanukka on tosiaan pakko hankkia. Tai varastaa jostakin pistokas, kanukoiden pistokaslisäys on superhelppoa... Karviaisia voisi istuttaa ihan koristekäyttöönkin!

      Delete
  8. Ihanat värit teillä vielä. Eilen bussin ikkunasta katsoin, että mitäs ihanan keltaista oli parilla pihalla ja lehtikuusiahan ne oli. Muuten alkaa olla paljasta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihanat lehtikuuset! Ne ovat oikeita syksyn kuningattaria.

      Delete
  9. Kaunista väriä on vielä siellä kasveissa. Meillä muut on puottanu lehtensä, lehtikuusissa vielä neulaset on. Ihania väripilkkuja on myrkkyliljat.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Lehtikuusi pitää sinnikkäästi neulasistaan kiinni, taitavat olla niin ohuita, ettei niitä tuulikaan pysty riepottelemaan pois. Ihanaa, että sielläkin viellä on lehtikuusten keltaa.

      Delete
  10. Siellä on vielä noin ihanan keltaista, pöh! Kaunista. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihanan keltaista, aurinkoisia väripilkkuja harmaanakin päivänä (ja niitähän on tässä ollut ja ilmeisesti on jatkossakin).

      Delete
  11. Onpa sun pihallas vielä(kin) värikästä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tässä ne värikohdat sitten olivatkin :-D No yhden kuusaman kukinnon unohdin kuvata. Monet köynnöskuusamat ovat ihania myöhäissyksyn ja kevätalven yllättäjiä. Helmikuussakin olen nähnyt niiden kukkia.

      Delete
  12. Replies
    1. Niin on ja pojatkin sointuvat puutarhaan niin kauniisti! Ransu kulkee ympäriinsä pörheänä kuin pallomanuli. Ruohokin on muuttunut taas kirkkaanvihreäksi, ihanaa.

      Delete
  13. Lehtikuuset ovat ainoat jotka vielä loistavat kauniissa syksyn värissä. muut puut ja pensaat ovat jo lehdettömiä.
    Syksyn värikirjo oli kyllä upea ja voimaannuttava.
    Sillä jaksaa tämän sumuisen ja pimeän ajan yli:)
    Teillä on vielä niin kaunista:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Lehtikuuset ovat ihania, ja vihreä nurmikko! Minusta tämä sumuinen aika on kivaa, ei ole pakkasta :-)

      Delete
  14. Yritän kovasti tänä syksynä nähdä tämän marraskuunkin kauniina💛 Aamulla näin väläyksen kauneudesta tien varren keltaisissa heinänkorsissa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hei, heinät ovatkin parhaimmillaan, niitä en tajunnut kuvatakaan! Siniheinä on upea kullankeltainen tupas, sointuu täydellisesti lehtikuuseen.

      Delete
  15. Lehtikuusi! Ikinä moista nähnytkään - mutta kaunis on!

    ReplyDelete
    Replies
    1. :-D Ihan takuulla olet, mutta et varmaan ole tajunnut. Kyllä niitä Helsingissäkin kasvaa. Yksi tulee mieleen Merihaassa, ihan Sörkan rantatien vieressä, oikea minimetsä lehtikuusia!

      Delete
    2. Jos liikun sielä päin (epätodennköistä!) niin kyttäilen vähän...

      Delete
    3. Tulee kiire, koska neulasten varisemisen jälkeen siellä on vain rykelmä risuisia puita kevääseen asti.

      Delete
  16. Olivat sitten tarjonneet ruokapalkaksi lannoitetta! Minä huomasin myös mökillä käydessäni, että höyhenpensaan ylle virittämäni kananverkko oli pukattu kumolleen ja syöty puolet pensaasta. Noh, mitäpäs siinä sitten muuta kuin tosiaan pulttaamaan verkko takaisin, tällä kertaa parilla kepillä, kun yksi ei riittänyt.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kasoja löytyy pihalta sieltä sun täältä, täytyy varoa liukastumasta niihin :-D
      Voi hiisi, höyhenpensas! Tällä saarella on mies, joka ei ole suojannut höyhenpensastaan, koska sitä ei ole syöty. Siksi se pomppasikin ostoslistalleni, mutta en ole vielä ehtinyt sitä hankkia. Hitsin hitsi, sekin siis syödään!
      Tänään tuo sama kanerva oli muuten taas kiskottu maasta. Johan on, kun joutuu verkottamaan nekin kasvit, joita ne eivät syö, mutta kiskaisevat vain.

      Delete
  17. Sullahan on vielä ruska-aika!
    Meillä lehtiä on enää harvakseltaa kiinni muutamissa pensaissa, ruusuista löytyy vielä vähän keltaista!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Rsuka jatkuu vielä nipin napin muutamien sinnikkäiden ansiosta! Juuri katsoin tänään suloista Papula-ruusua, että se on kaunis nytkin keltaisine lehtineen. Jokunen keltainen omenapuun lehtikin vielä pitää kiinni oksasta.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!