Ensimmäiset valkoiset varjoliljat ovat avautuneet! Kuvaan pääsi kimalainenkin. Varjoliljat ovat suosittuja ötököiden keskuudessa, senkin takia niitä kannattaa istuttaa.
Ihanaa, kun kimalaisia on paljon – täällä saaressa ainakin, toivottavasti muuallakin. Olen jokaisesta pörisijästä kiitollinen.
☞ Paasausvaroitus ☜
Olen miettinyt, monen muun tavoin, tätä ylenpalttista kemikaalien käyttöä. Luulen, että paasaan täällä aivan väärällä foorumilla, sillä kaikki puutarhaihmiset tuntuvat olevan erittäin tiedostavia ympäröivän maailman ja luonnon suhteen. Esimerkiksi se sai miettimään, kun naapuri puhui punamultamaalin alle laitettavasta homeenestoaineesta. En minä vaan sellaista laittanut, eikä kai ennenkään sellaisia laitettu. Miksi nykyään täytyy laittaa homeenestot (=myrkyt) talon seinään ja sohvaan, ja vielä sammalta estävää kemikaalia laatoitukselle, ja varmuudeksi pitää myrkkypulloa käsillä, jos ampiainen sattuu eksymään sisään. Eikö näitä turhia kemikaaleja olisi jo aika kieltää? Kun koko ajan viestitään hyönteisten vähenemisestä; eikö syy-yhteys ole melko selvä.
☞ Paasaus ohi ☜
Varjolilja on sormustinkukan, akileijojen, ruusujen ja syreenien (niin ja narsissien ja keisarinpikarililjojen ja esikoiden) ohella rakas kukka lapsuudesta. Näitä olen siirtänyt lapsuudenkodin pihasta (valkoiset) sekä saarelta hävinneen talon pihasta ja saanut Raakkilasta. Kaikki yhtä kauniita!
Olen siirtänyt siementaimia muotopuutarhan varjoiseen penkkiin ja nyt siinäkin kasvaa jo pari kukintakokoista vartta.
Eilen illalla menin kuvaamaan vastavalmistunutta pöytää ja sain ikuistettua gammayökkösen varjoliljan kukilla. Puuskainen tuuli lennätti sen kasvin parista aina metrien päähän, mutta sinnikkäästi se räpytteli vastatuuleen takaisin kukille kerta toisensa jälkeen. Mietin, miten paljon energiaa siltä siihen kuluukaan! Tuulen alapuolella olisi ollut tarjolla muun muassa ruotsinköynnöskuusama, mutta varjolilja taisi olla houkuttelevampi.
Varjolilja on ötökkäharrastajan superkasvi ja sitä kannattaa istuttaa yökkösiä varten, vaikka ei niistä henkilötasolla niin innostuisikaan.
Puun ympärille valmistui eilen G&T-pöytä nautinnon viimeistelyä varten. Se on silkkaa jämämateriaalia: navetassa lojuneet hajonneen pöydän jalat, taloni entistä seinälaudoitusta, lepakonkakkainen (rakkaan naapurin ilmauksen mukaan) vanha köysi vintiltä.
Vielä kerran: erityisen tumma varjolilja var. cattaniae, joka ei enää ole ihan näin loistossaan.
Kuvasin sen toissapäivänä, kun oli ihana sadepäivä (saimme silloin 13 mm vettä!), kaikkien panssariensa sisällä. Onhan se hieman ikävää katsella kukkia verkkojen läpi, mutta kivempi sekin kuin katkotut kukkavarret. Oikeastaan otin kuvan siksi, että harmaakäenkukka tuo tummalle varjoliljalle mahtavaa kontrastia vaalealla olemuksellaan. Jos sitä nyt kuvasta kunnolla erottaa.
Marhanlilja 'Claude Shride' alkaa muuttua kukinnan vanhetessa pilkullisemmaksi ja kukkiin on ilmestynyt oransseja reunoja.
Siinä lähellä Rohanissa kasvaa myös ns. Peterin lilja, Peter Joyn risteyttämä. Miten sen kukka onkin näin tumma, ihmettelin ja menin katsomaan vuoden takaisia kuvia. Oli se silloinkin tämän värinen avautuessaan! Tämän kukat ilmeisesti haalistuvat kukinnan edetessä enemmän graavilohen suuntaan.
Villissä punaisessa penkissä ei ole haalistuvaa meininkiä. Apteekkarinruusu on saanut seuraa kirkkaan oranssinpunaisista liljoista, jotka ostin aikoinaan 'Sweet Surrender' -tarhasarjaliljana (se ei ole markkinoinnista huolimatta "valkoinen tiikerililja"), mutta vain yksi kolmesta osoittautui valkoiseksi, kaksi oli tällaisia ärhäkän värisiä.
Se on ihan ok tässä, mutta muotopuutarhassa, jonne valkoisia liljoja halusin, ei. Mikä pahinta, tätä ei tunnu saavan sieltä ikinä pois, sipulinpalat ovat ilmeisesti kaivautuneet puolen metrin syvyyteen! Nytkin sieltä nousee tällainen liljanvarsi paikasta, josta olen kaivanut sipulin pois jo pariin kertaan.
Apteekkarinruusu – Rosa 'Officinalis' (Gallica-Ryhmä)
Gammayökkönen – Autographa gamma
Harmaakäenkukka – Lychnis coronaria
Kiinanpioni – Paeonia lactiflora
Marhanlilja – Lilium Martagon-Ryhmä
Ruotsinkönnöskuusama – Lonicera periclymenum
Tarhasarjalilja – Lilium Hollandicum-Ryhmä
Varjolilja – L. martagon
.JPEG)
.jpg)
Varjoliljat ovat uskomattoman kauniita ja tuo aivan tumma, joka puutarhassasi kasvaa on todellinen kaunotar. Nyt minun täytyy alkaa metsästämään eri sävyisiä varjoliljoja, jälleen uusi harrastus siis :D. Tuota valkoista tiikerinliljaa hankin myös ja mielenkiinnolla odotan mitä tuleman pitää.
ReplyDeleteTuo paasaus oli asiallista! Jokaiseen paikkaan pitää laittaa aina jotain myrkkyä. Tänä vuonna olen aktiivisesti alkanut harrastamaan mesibaareja. Kasvilavojen ensimmäinen punahattubaarin kukka avautui, kasvimaan reunalle tein kevyen 'aidan' värimintuista. Ötököitä pitää olla! Jostain luin, että vallankin yksinkertaiset kukat ovat pörriäisten mieleen ja niitä meillä nyt myös kasvaa.
Nuo marhanliljat ovat myös ihania ja kanadalaiset. Isokukkaisista liljoista en niin välitäkään kovin.
Ihanaa, että siellä rannallakin satoi! Toivottavasti Ransu ei kastunut!!
Varjoliljoja ja marhanliljoja kannattaa totta kai keräillä, niin kuin niitä ruusujakin ;-)
DeletePaasausta on kai pakko harrastaa, kun jokin asia kovasti häiritsee. En usko, että monikaan ajattelee ihan vain "luontoystävällisen" mäntysuopaliuoksen kanssa, että ketkä niitä saippuaisia kirvoja sitten syövät - linnut ja siilit. Siilit talvihorroksessa sulattavat kesän aikana syötyä ravintoa ja saavat korkeina pitoisuuksia silloin kaiken elimistöönsä. Myrkytys on liikenteen ja paleltumisen ohella monen siilin loppu, valitettavasti. Autoilua on vaikea lopettaa, mutta jospa kaikki miettisivät kahteen (tai vaikka kymmeneen) kertaan ennen milloin mihinkin suihkepulloon tarttumista.
Ihana tuo sinun baari-kasvimaa :-) Minulla tuo G&T pöytä oli vain itsekkäästi oma drinksubaaripöytä ja pojille hyvä lepotaso, kunhan sen ensin hiffaavat. Onneksi siinä lähellä on hyviä ötökkäkasveja myös.
Hih, kiitos toivotuksista, Ransu ei juurikaan kastunut :-D
Hyvä paasaus ja kauniita liljoja. :) Mie jännään omia liljoja parvekkeella, kun en ole enää yhtään varma, että mitä kaikkea valitsinkaan keväällä. Jännä nähdä, minkälaisia ovat avautuessaan.
ReplyDeleteSepä onkin mukavaa, että tulee yllätyksiä!
DeleteAh, ihanat varjoliljat! <3 Ja hei, välillä pitää saada paasata, vaikka lukijakunta varmaan olisikin samaa mieltä. Sittenpähän löytyy ainakin vertaistukea. Olen täysin samoilla linjoilla. Erilaisia myrkkyjä käytetään aivan tarpeettoman paljon. Pahinta on ehkä rikkaruohojen "kitkeminen" myrkyillä. :(
ReplyDeleteLuulen, että tältä foorumilta löytyy lähinnä vertaistukea samanmielisille, mutta tosiaan sitäkin tarvitaan!
DeleteEi lainkaan turha paasaus!!
ReplyDeleteIhanat liljat ja voin vain kuvitella miten nautit tuossa riippukeinussa hiljaa keinahdellen, nauvon tuliaisia maistellen ja ihailet kaunista puutarhaasi..:)
Hih, nauvontuliaiset :-D En ole vielä ehtinyt Nauvoon! Mutta huomenna täytyy lähteä tilausta postittamaan ;-)
DeleteTänään olikin hienon aurinkoinen päivä lojumiseen, vaan nyt illemmalla tuli kummallinen harmaus ja koleus. Saisi sataa lisää, tiistain sade on hävinnyt maan uumeniin jo eikä lisää näytä olevan luvassa.
Meidän mummulla oli tiikerililja puutarhassaan. Se taisi olla yksi mummun suosikkeja. Mummun puutarhassa tosin kasvoi ihan älyttömästi kaikenlaista, koristekasveja, syötävää (no, maatalossa luonnollisesti kasvatettiin ruokaa...) ja erilaisia puita. Ja hän oli muutenkin sellainen, että yleisen käsityksen mukaan vuoden vanha saunavihtakin olisi pian ruvennut hänen käsissään kukkimaan :D Niitä peruja on minullakin muutamat ihastukset: neilikat, just se tiikerililja, särkyneet sydämet ja puista etenkin tammi.
ReplyDeleteVoi että, miten ihanan kuuloinen mummu! ♥
DeleteMummu oli ihana, sellainen oikein vanhankansan maalaisjärkevä ihminen ♥
DeleteÖtököistä muuten oli just tänään Hesarissa. Että hyönteiskantojen epäillään taantuneen, mutta varmaa tietoa ei ole, koska seuranta-aineistoa ei ole, eikä tutkimukseen oikein tahdo saada rahaa! https://www.hs.fi/tiede/art-2000005738128.html
Onhan siitä tosin puhuttu jo aiemmin, että mehiläisistä on puutetta maailman eri kolkilla. Ihmiset eivät oikein ymmärrä mikä virka hyönteisillä on ja mitä tapahtuu, jos niitä ei olekaan... Hyönteiset kun ovat aika kiusallisia ja joskus suoranainen riesa ja niitä on "paljon", joten miksipä niitä suojella?! Toivottavasti se nyt edes ymmärretään ennenkuin on liian myöhäistä.
Vanhankansan maalaisjärkevät mummut ovat parasta ♥
DeleteHitsi, ei rahaa, ötökkätutkimus ei liene kovin mediaseksikästä, tai ehkä sittenkin, niistä on viime vuosina melko paljon tiedotettu. Jospa rahaa jostakin löytyisi näin tärkeään aiheeseen. Tosiaan, riesa ja paljon, tältähän se asiaan vihkiytymättömästä tuntuu.
Ihana tumma varjolilja. Samaa paasausta voisin pitää minäkin. Puutarhan myrkyttäminen siltä ja tuolta on harvoin tarpeen. Jokaista ötökkää tarvitaan. Toinen on puutarhan siivoaminen kliinisen siistiksi ja sitten ihmetellään kun ei ole pölyttäjiä ja ötököitä.
ReplyDeleteÖtökät ovat tosiaan tarpeellisia, kunpa kaikki sen tajuaisivat. Ja luonnollinen lahoava kasviaines yms, se kuuluu ympäristöön. Toinen asia, mikä minua huolestuttaa, on se, ettei ruuan kasvattajia arvosteta - ts. yllättävän moni ei arvosta, ei ajattele ollenkaan heidän tekemänsä raskaan työn merkityksellisyyttä ja hankaloitetaan viljelijöiden elämää jopa tahallisesti. Toki niitä arvostajiakin löytyy, ja jälleen kerran ajattelen esim. tämän blogin lukijoiden arvostavan maanviljelystä hyvinkin korkealle. Puutarhaihmisillä on varmaan tavanomaista laajempi ymmärrys ympäristöstä ja siitä, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja mistä ruoka tulee.
DeleteIhania liljoja! Paasauksesi allekirjoitan täysin. Ihmiset ovat tuntuneet vieraantuneen luonnosta hurjalla tavalla, eivätkä yhtään ajattele nenäänsä pidemmälle. Hurjaa touhua, joka ei voi päättyä hyvin!
ReplyDeleteTuo, ettei ajatella nenää pidemmälle, on todella huolestuttavaa. Ei yhtään mietitä, mihin se myrkytetty ötökkä päätyy. Tai saippuoitu. Suostuisiko joku mahdollisesti itse syömään saippualiuoksella ruiskutettua ruokaa, ja mitähän se mahtaisi elimistölle tehdä. Jotenkin tuntuu, että etenkin nämä pienimmät eliöt kuten hyönteiset tekevät kaikkein korvaamattominta työtä, ja juuri ne koetaan yleisesti eliminoitaviksi vihollisiksi, koko ötökkäkunta :-(
DeleteKanoillekin taitaa ötökät maistua :-)
Valkoinen ja tumma varjolilja kiehtovat ja en ole toistaiseksi omalle pihalleni niitä saanut. Marhanliljojakaan ei meiltä löydy. Miksiköhän? Peuratkin tietävät, mikä on arvokasta! Mutta voi nuo perusliljat, ruskolilja ja muut "arkiset", niitä tosiaan löytyy ja taitaa riittää pikku palanenkin, jotta taas voi ilmestyä jostakin päin penkkiä. Ihana riippumattopaikka!
ReplyDeleteVoi että, nyt sinun täytyy alkaa keräillä eri värisiä liljoja, nää on niin ihania! Ja heh tosiaan, tuollaiselle kirkkaan oranssille liljalle riittää pienikin sipulinmuru, josta se jatkaa elämää :-D
DeleteSaa paasata. Sitä paitsi paasauksesi olisi voinut olla voimakkaampikin.
ReplyDeleteIhana tuo tumma varjolilja, samoin valkoinen.Niitä tavallisia minulla kasvaakin.
No täytyy sitten joku toinen kerta paasata vielä uudemman kerran :-D
DeleteVarjoliljoissa on hieno värikattaus, ja vielä kun ottaa niiden risteymät eli marhanliljat mukaan, niin johan löytyy sortimenttia.
Komea yökkönen ja hyvät lentotaidot😊. Tumma lilja on huisin hieno. Kannattaa paasata niin panee ajattelemaan. Käytän aika vähän pesuaineita, sillä useimmiten vesi ja rätti riittää. Liettä varten ostin sellaista liesitason puhdistusainetta, mitä tulee välillä käytettyä. Jälkeenpäin luin, että juuri tuollaisissa hankaavissa pesuaineissa on muovirakeita tms. Mikä on juurikin haitallista mikroroskaa ja menee veden mukana viemäristä alas...
ReplyDeleteTuo on muuten hyvä pointti, että myös huushollissa sisällä käytettävät aineet päätyvät johonkin päin luontoa. Apua noita mikromuoveja, niitä on kaikkialla! Mietin justiin, kun aamupuuro meni hellalle, että pitää kaivaa se vanha metallitrasseli kaapista, ehkä pitäytyminen mummonkonsteissa (kun en ikinä muista ostaa uusia puhdistuskeksintöjä) onkin ihan hyvä juttu.
DeleteOi, tuo tumma varjolilja on herkku! Näin näitä pakko saada -kasveja taas tupsahtelee... Hirmu vaarallista tehdä näitä puutarhakierroksia blogeissa. :)
ReplyDeleteSe on todellakin ihan hirveän vaarallista! Mutta ei vähä mitään, yksi lilja on ehkä pientä siihen verrattuna, että mulle iskee sun blogissa aivan järjetön siirtolapuutarhamökkikuume.
DeleteYmmärrän sinua, välillä itsekin tekee mieli paasata luontoasioista.
ReplyDeleteKävelen päivittäin koiran kanssa lenkillä ollessani erästä hiekkatietä pitkin. Tien reunassa on molemmin puolin 3-4 metrin niittykaistaleet, jossa kukkivat mm. vuorikaunokit, koiranputket, päivänkakkarat, niittyleinikit, ailakit, ohdakkeet ja tuoksumatarat. Pörriäisiä arvatenkin riittää. Näky oli minusta todella lohduton, kun viime viikolla kävelyllä huomasin, että alue oli niitetty maan tasalle. Ymmärrän kyllä, että kunnan alueita pitää hoitaa, mutta minusta tuo niitto olisi pitänyt tehdä vasta sitten, kun runsain kukinta on hiipunut. Nyt meni hyönteisiltä siitepölyt ja medet, siileiltä ja muilta pikkueläimiltä suojapusikko sekä minulta ihailemani niitty. Jäljelle jäi katkotut varret kuivamaan ruskeiksi... :(
Asiasta vaikka siihen kuuluisaan kukkaruukkuun: tuo tumma varjolilja on upea! :)
Voi harmi! Justiin, kun keltamatara täällä omalla kedollani on nupulla, esimerkiksi, ja virnat sun muut, en millään lähtisi itse niittämään juuri nyt. Kylläpä oli huono ajoitus.
DeleteAsiasta kukkaruukkuun oli oikein osuva ja mukava lopetus :-D