Sunday 16 November 2014

Iloa lehdistä

Monet vihreät ja värikkäät lehdet ovat ilostuttaneet viime viikkojen ajan. Purppurahappomarja muuttui tumman punaruskeasta vaaleamman ruosteenpunaiseksi. Sen vieressä on todella vihreä laakeriheisi, jonka sain Sametti Hortensialta keväällä. Valitsin kasvin itse, vaikka arvelin, että sen täytyy olla talvenarka. Kohtapuoliin se täytyy suojata huolella, sillä en halua menettää sitä!

Toive lauhasta ja lyhyestä talvesta pätee niin omalla kuin tämän pensaankin kohdalla. Laakeriheiden talvenkesto huitelee 16–17 pakkasasteen tietämissä, se on ehkä juuri ja juuri mahdollinen raja lounaissaaristoa ajatellen, kunhan kasvi on hyvin suojattu.
Pensas kukki keväällä valkoisin tuoksuvin kukin. Se kukkii esimerkiksi Englannissa keskellä talvea ja tekee nuput valmiiksi jo syksyllä. Olisipa hauskaa nähdä sen kukkivan ennen talven tuloa!

Näissä kuvissa näkyy vaahteranrisuja, joita olen tökkinyt vähän joka puolelle estämään peurojen haukkaisuja. Suurimpana tässä näkyy vaskivarjohiippa, varjohiippoja ei kylläkään syödä. Tummat lehdet vasemmalla kuuluvat haisujouluruusulle. Sen kukat, jos niitä joskus tulee, ovat vihreät. Peurat syövät jouluruusuja ja varsinkin salkoruusuja, joiden kasvattaminen saarellamme onkin täysin tyjänpäiväistä ja turhauttavaa. Salkoruusun vaaleita tappeja näkyy kuvan ylälaidassa. Hyvä jos lehtiäkään ehtii nähdä ennen kuin ne syödään, kukkavarsista pääsee vain uneksimaan.

Rohtosormustinkukan vehreitä lehtiruusukkeita ei onneksi syödä. Taikapähkinällä oli loistavan keltainen syysväri, mutta unohdin ottaa siitä kuvan ennen kuin tuli tuulinen yö. Sen jälkeen pensaassa oli kiinni enää kaksi lehteä, nuo kuvan lehdet.

Tässä kuvassa on mukava rypäs syysilostuttavia lehtiä: tähtiputkea, akileijaa, rohtosormustinkukkaa ja murattisyklaamia. Esikoissakin on ihanan vehreät lehdet, mutta näihin kuviin ei osunut yhtäkään esikon lehtiruusuketta. Olen ollut näkevinäni myös pienen pieniä kukkanuppuja yhdessä esikossa, täytyy tarkkailla sitä lähemmin joku toinen päivä.

Kaupunkiparvekkeellakin on ihania lehtiä, nimittäin mansikkaa. Inkan antama valkoinen mansikka tekee lisäksi yhä vain uusia kukkia. Saa nähdä, kypsyykö jokunen marja tässä lähiaikoina...
Aurinkoista sunnuntaita!

Akileija – Aquilegia
Esikko – Primula
Haisujouluruusu – Helleborus foetidus
Laakeriheisi – Viburnum tinus
Mansikka – Fragaria
Murattisyklaami – Cyclamen hederifolium
Purppurahappomarja – Berberis thunbergii, punalehtiset lajikkeet
Rohtosormustinkukka – Digitalis purpurea
Salkoruusu – Alcea
Taikapähkinä – Hamamelis
Tähtiputki – Astrantia
Vaskivarjohiippa – Epimedium × warleyense

13 comments :

  1. Voi kun Sinulla on taas kaikkea ihanaa, harmi vaan että ne nelijalkaelikot tekevät pahojaan!!! Suojaaminen vaatii varmaan paljon mielikuvitusta!!? Meillä myös nyt, kun lumi jo sulikin pois, nurmi näyttää niin luonnottoman vihreältä ja mehukkaalta kun muuten maisema on raukean marraskuinen. Toivottavasti tulee sellainen talvi että lunta on kasvien suojaksi mutta kohtuus pakkasissa...! Loskaa - ei kiitos!

    ReplyDelete
  2. Toivotaan, että tulee kullekin sopiva talvi!
    Keskityn puiden ja pensaiden suojaamiseen, perennat jäävät pakostakin vähemmälle. Salkoruusu pitäisi pitää verkon sisällä koko kasvukauden ajan, ehkä ensi vuonna kokeilen sitä, jos tuo on enää hengissä silloin. Salkoruusut ovat yleensä minulla kuolleet, kun eiväthän ne pääse edes yhteyttämään, jos lehdet aina syödään. Verkkoja on vain niin ikävä katsella ja kitkeminen niiden sisältä on työlästä.

    ReplyDelete
  3. Kyllä lehdetkin osaa olla kauniita. Minäkin toivon lauhaa talvea, huomasin viime talven kanssa pitäväni siitä! Sain ensimmäistä kertaa valkoisen mansikan kasvamaan ja tuottamana satoa, ja nyt toivon niin kovasti, että se kestäisi talven ja tekisi marjaa ensikin kesänä.

    ReplyDelete
  4. Saatkohan sie joulupöytään omia mansikoita :)

    ReplyDelete
  5. Mansikoita?! Se olisikin jotain se.

    ReplyDelete
  6. Jag letade också blad och småplantor när jag klippte bort torra blomställningar i blomrabatten. Fingerborgsblomman hade sått många frön och där fanns flera bebisplantor redan. Får se om de orkar blomma nästa sommar eller om det behövs ännu en sommar före de blommar. Spännande!

    ReplyDelete
  7. Onpa huikeaa, mansikoita marraskuussa!

    ReplyDelete
  8. Sinnikäs pikku mansikka! Ikivihreiden perennoiden kohdalla ei välttämättä tule hankintavaiheessa miettineeksikään, että niillä onkin iso rooli kesän jälkeen. Laakeriheisi on hienon näköinen erikoisuus. Minä haketin viikko sitten ison kasan risuja ja siinä hakettaessani hoksasin, että kevyt ja ilmava hake onkin hyvä talvisuoja. Levittelin sitä sitten uusille ruusuille ja vähän muillekin.

    ReplyDelete
  9. Katja; Toivottavasti mansikkasi kestää ja on satoisa ensi vuonna! Minä jännitän, talvehtiiko tuo parvekkeella ruukussa laisinkaan.

    Kosotäti; Ehkä... Nämä ovat sen ensimmäiset paisuvat mansikat, unohdin varmaan kastella riittävästi kesällä, niin aiemmat raakileet kuivahtivat aina.

    Mamma N; Saas nähdä.

    Carita; Det är trevligt att hitta bebisplantor!

    Maarit; En tiedä, ehtivätkö kypsyä!

    Maria; Totta. Lehdet ovat todella tärkeät.
    Toivon myös, että pienet vaahteranrisut auttavat lunta kasaantumaan arempien kasvien kohdalle, siksikin olen viskonut niitä aika monen kasvin päälle.

    ReplyDelete
  10. Oo, onpa se hieno ja tuuhea, Heisi siis. Paljon nätimpi jo kun kaupassa. Toivottavasti kukkisi vielä tänä vuonna! Tykkään kovasti noista Happomarjoista, tekee mieli ostaa niitä tulevina vuosina. Mansikoita marraskuussa, miten romanttista :)

    ReplyDelete
  11. Kiitos vain, heisi on aivan ihana! Nyt olen asiaan hieman yrittänyt perehtyä ja on selvinnyt, että tehdäkseen upeita sinimustia marjoja pitäisi olla useita pensaita. Katsotaan nyt ensin miten tämä yksi selviää talvesta, josko laisinkaan, ennen kuin hankin uusia...
    Sehän kukki jo keväällä, joten uudet kukat nyt olisi superahkera teko.
    Optimistina ostin jo kermaa, jotta saan vaahtoa, mikäli yksikin mansikka kypsyy!

    ReplyDelete
  12. Näyttää kyllä mielenkiintoiselta tuo heisi. Paljon kaikkea nättiä löytyy tähänkin aikaan, kun vain näkee sen :) MInäkin olen saanut ihastella purppurahappomarjan värejä, nyt ei kylläkään enää ole mitään.

    ReplyDelete
  13. Tuosta heisistä ei kyllä tiedä, näyttääkö se ensi vuonna enää yhtään miltään. Toivotaan. Happomarjat ovat hienoja ruskakasveja.

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!