Marian blogissa oli puhetta wabi sabista. Perustimmekin sitten vapisapistien Suomen jaoston.
Hitailu varmaankin kuuluu myös hyviin ominaisuuksiin kaiken muun epätäydellisyyden muassa. Sehän sopii hämäläiset sukujuuret omaavalle sapistille.
Siksi puhunkin ystävänpäivästä juuri nyt. Sain ihqn paketin samaiselta Marialta, vapisapistien Suomen jaoston kantaemolta. Paketissa oli kaunis puutarhakirja ja suloinen minilinnunpönttö, vammaisten työpajassa tehty. Ihana pönttö on avaimenperä, mutta yhtä hyvin sen voisi ripustaa koristeeksi.
Kun vielä menin ja ostin The Rasmuksen kokoelmalevyn, niin elämä hymyilee. En ole juuri Rasmuksesta perustanut aiemmin, mutta nyt kauniin October and April -dueton myötä ostin koko levyn ja samassa ryhdyin fanittamaan bändin musaa. Ihan näin aikuisiällä!
.JPEG)
.jpg)
Hitailu on ehdottamasti yksi tosisapistin parhaista ominaisuuksista. Myös nuukailu, joka taas on minun painolastini kotiseudultani, on olennainen osa sapismia.
ReplyDeleteValon määrä taitaa lisätä myös tarvetta huudattaa stereoita. Tulin juuri työkeikalta ja korvat soivat vieläkin, kun Maijasen Paven kanssa lauloin kurkku suorana kaikki herran 80-luvun hitit. Se on se Elämän nälkä...
Autossa hoilaaminen on ihan parasta. Täytyy paljastaa jotain noloa.
ReplyDeleteMinulla ei ole autossa cd:tä, eikä radio toimi. Kasettisoitin on. Niinpä kaikki ne 80-luvulla radiosta teininä äänittämäni kymmenet musakasetit ovat matkojeni taustamusaa.
Maijasen Pave on edelleen kova sana, samoin Popeda, Pelle Miljoona, ja välistä löyty sellaista kuin Modern Talking (nolous!), Wham, Depeche Mode ja jopa telkkarista ultamageen piuhan kautta äänittämiäni tunnareita ja kokismainoksia (heh!!!). Öh. Tulipahan tunnustettua.
No mutta onpas hyvä, että kaikki c-kasetit on vielä tallessa! Modern Talking ja Wham tenhoavat minuunkin ja siihen päälle vielä Duran Duran!
ReplyDeleteOu nnooouuuuuuu.....
ReplyDelete