Tämä ihanainen peura kuoriutui lahjapaketista. Vaikka otukset ovat kiusankappaleita pihalla, kun syövät tulppaanit ja porkkanat, on tämä yksilö uhmaavine pystypäineen niin kovin hellyyttävä. Eikä aiheuta harmia puutarhassa.
Asetelmankin ehdin tehdä, mutta vasta niin joulun aattona, että hyasinttien avautumista on turha vielä hetkeen odottaa. Sopivat sintit silti vielä uuteenvuoteenkin! En keksinyt muuta astiaa kuin jo sisustuslehdissä moneen kertaan nähdyn Vaahteramäen Eemelin soppakulhon (joka juuttui päähän), mutta kyllähän tämä toimii, vaikka alkaa jo olla monissa medioissa kulunut aihe.
.JPEG)
.jpg)
Huomenta! Kerrassaan kauniin lahjan olet saanut. Minulla on ollut tuo samainen peura, mutta poikien palloleikeissä se kerran putosi ja sarvet irtosivat. Korjaaminen osoittautui mahdottomaksi :(
ReplyDeleteJa nuo somat pikku sintit ovat kuin luotuja juuri tuommoiseen soppakulhoon! Ehkä idea on ollut esillä lehdissä, mutta harvalla taitaa kuitenkaan kaappien kätköissä noin kaunista kulhoa olla. Lunta tupruttavat terveiset sinne etelään!
Iltaa Maria! Kiitos tupruisista terveisistä, täällä odotan kauhulla tämänhetkisen loskakelin jäätymistä. Käy huoli mummeleiden ja muiden herkästi loukkaantuvien puolesta.
ReplyDeleteSama keli on kai sielläkin ollut, nollan tienoilla.
Huomenna matkaan takaisin saaristoon, ajokeli ei omalta osalta niinkään huoleta. Ajoin jo viikko sitten lyhtypylvääseen, ja toista kertaa en meinaa vähään aikaan mihinkään osua.
Auto korjautui toistaiseksi jeesusteipillä, se on blondin autonkorjauskeino ;-) Ensimmäiseltä huoltoasemalta teippi olikin lopussa, lienee ollut muitakin vaaleaveriköitä liikkeellä!
Voi harmi sinun peuran takia! P-n palloleikit! Sinultakin taisi muutama ärräpää silloin irrota.