Kuuraiset kurjenmiekat

 Viime yö oli tämän viikon kylmin: –3 astetta. Aamulla oli kiire kuvata kukat ennen kuin aurinko sulattaa kuurat.

Rypäs pikkuruisia 'Blue Pearl' -sinisahrameita: valtavan söpö näky kuuran koristamana ja ihana väriyhdistelmä & materiaalin kontrasti ruskeisiin lehtiin. 

Kuten kuvasta näkyy, luotan siihen, että sipulikukat löytävät tiensä pinnalle lehtikatteen alta. Lehdistä on varmaan ihan hyvää suojaa pakkasöiksi, lisäksi ne estävät maan kuivumista ja tuottavat humusta. Kun jotkut siivoavat kukkapenkkejä, minä päin vastoin nakkaan niihin runsain mitoin orgaanista ainetta.

Eilen alkoi ensimmäinen lumikurjenmiekka avautua. Tänä aamuna se oli aika jännän näköinen piikikkäässä kuurassa.

En ole kylläkään varma, onko tämä ollenkaan lumikurjenmiekka. Tämän piti olla "purppurainen lumikurjenmiekka", mutta minun silmiini tuo ei ole purppurainen vaan violetti. Tämä voi ihan yhtä hyvin olla jokin risteymä, joille on tullut yhteisnimi huhtikurjenmiekat.

Samaan penkkiin on avautumassa kurjenmiekka, jonka luulen tuntevani: lumikurjenmiekka 'Halkis'. Sillä on tuollaiset musteeseen dipatut kärjet ulommissa kehälehdissä. Ihanaa, että se on edelleen noin 15 vuoden jälkeen elossa!

Viereisessä penkissä asuvat 'Painted Lady' -huhtikurjenmiekat ja ternipikarililja, jonka kukkanuput erottuvat jo lehtien keskeltä. Se on varsinainen salamanousija, sillä vasta muutama päivä sitten huomasin sen versonpään nousevan maasta. Meinaakohan se kukkia jo maaliskuun puolella?

'Painted Lady' on uskomattoman kaunis.

Muotopuutarhan kolmannessa penkissä on ensimmäinen 'Katherine's Gold' -huhtikurjenmiekka avautunut. Tämä on kevään ihaninta aikaa, kun kurjenmiekka toisensa perään poksahtaa auki!

Surullisempi uutinen on ihana purppurainen kevätkurjenmiekka "caucasica", jota olemme saaneet ihailla kahtena edellisenä keväänä. Se on ollut aikaisin ja olisi voinut tänäkin vuonna olla ensimmäinen kukassa, ellei joku pieni hiiri tai myyrä olisi popsinut kahden kasvuston joka ikistä kukkanuppua. Harmi kyllä, tämä työntää ensin pinnalle kukkanuput ja vasta sen jälkeen lehdet. 

No, ehkä ensi vuonna kukkia tulee sitäkin enemmän, kun niihin ei tänä vuonna kulu energiaa. Ja kai tässä alppipenkissä nyt joku muu kurjenmiekka sentään kukkii – toivottavasti! Istutin syksyllä tänne taas yhden uuden harvinaisuuden.

Iloisia yllätyksiä on onneksi aina enemmän kuin harmeja. Tämä 'Katharine Hodgkin' pääsi yllättämään täysin paahdepenkissä. Olen istuttanut tänne niitä Katharineja, joita vesimyyrät ovat tunneleissaan kuljettaneet muotopuutarhasta viereiseen tienvarren pientareeseen. Sieltä ne näkyvät silloin, kun kukkivat, muutenhan niitä ei ikinä sieltä heinikosta löytäisi. Koska en tajunnut ollenkaan kiertää paahdepenkin kautta kurjenmiekkakierroksillani, tuli tämä huomattua aivan sattumalta jo täydessä kukassa.

Myös 'Katharine Hodgkin' kuuluu uuteen huhtikurjenmiekkojen ryhmään.

Musti esittelee paahdepenkkiä ja lannoittaa 'Marleena' -helmiomenapensasta.

Ruusuherukan nuput pullistelevat – kohta kukkii!

Istutin toissa päivänä perunat ja yhden ruukkusalaatin, jonka olin syönyt. Vanha lakana toimii varmaan pakkaspeitteenä muutamaan kertaan taiteltuna. Enpä ole ennen perunoita maaliskuussa istuttanut, mutta kun Rymättylässäkin, tässä ihan lähellä, ne istutettiin jo ajat sitten!

Tämmöinen kaunotar löytyy myös kukassa. Tämäkin on nimetön, kun pussista tuli eri lajiketta kuin piti (piti olla vaaleamman sininen 'Alida'). Onneksi kaikki kurjenmiekat ovat kauniita!

Kevään huomaa siitäkin, että pojat haluavat viettää aikaa ulkona.

Nyt aurinko paistaa täydeltä terältä siniseltä taivaalta – äkkiä ulos ja nauttimaan. Hyvää viikonloppua!

Helmiomenapensas Malus toringo var. sargentii

Huhtikurjenmiekka Iris Reticulata-Ryhmä

Kevätkurjenmiekka Iris reticulata

Lumikurjenmiekka Iris histrioides

Ruusuherukka Ribes sanguineum

Sinisahrami Crocus biflorus

Ternipikarililja Fritillaria raddeana