...tylsistyy kaupungissa.
Teen parhaani leikkiäkseni 18-vuotiaaksi varsin aktiivisen pantterin kanssa niin usein kuin se haluaa, mutta en aina ehdi tai ole paikalla.
Niinpä se joutuu tyytymään osaansa kaverin makuualustana. Kaupungissa Musti ei välitä ulkoilusta valjaissa, kun on vieraat hajut ja epäilyttäviä tyyppejä. Toisin kuin Ransu, joka pyytää, että mennään ulos lähes joka päivä tutkimaan vieraat hajut ja epäilyttävät tyypit.
Mustille kotona saaressa on kaikki paremmin. Sielläkin Musti viettää talvisin sisällä paljon aikaa, mutta ikkunasta näkyy oma reviiri. Ikkunan ääressä voi torkahdella.
Torkahtelu on näennäistä, sillä silmät avautuvat heti, kun näkyy pyrähteleviä lintuja.
Keltasirkkuja näkyy aika usein, kuten tässä tammikuussa ikkunan läpi ottamassani kuvassa.
Niin ja ettei vain se hiiripöllö veisi kaikkia Mustin jyrsijöitä.
Ruokakin maistuu kotona paremmalta.
Mukavaa helmikuuta lukijoille!
Ruokakin maistuu kotona paremmalta.
.JPG)
.jpg)
Voi Musti! Uskon oikeasti että aika tulee pitkäksi ja kuka haluaa (no Ransu) mennä ulos valjaissa, muutenhan kaupungissa ei voisi ulos mennäkään! Te olette Ransun kanssa hiukan erilaisella luonteella ja mukavuudenhalulla varustetut - kuten monet meistä ihmisistäkin, mutta uskon että mamma pian starttaa auton ja nokka kohti kotia, että pääset ulos tutkimaan paistitilannetta! Ihanaa, että olet Ransun tyyny!
ReplyDeleteMukavaa helmikuuta myös sinne teille!
Mustille oma reviiri on todella tärkeä. Kaupungissa se pitäisi viedä ulos pimeällä ja mahdollisimman hiljaiseen aikaan, silloin ulkoilu onnistuu. Ransu puolestaan pitää siitä vaihtelusta, mitä ulkona käyminen tai rappukäytävän nuuskuttelu tuo. Välillä käymme tervehtimässä myös poikien ystävää Annelia, kun hän asuu samassa rapussa.
DeleteMusti on niin viisas tuossa ihanan kauniin värisessä puoliturkissaan; vieraista hajuista ja epäilyttävistä tyypeistä kannattaakin pysyä kaukana 😁.
ReplyDeleteNiin kai, Ransulta tuntuu puuttuvan tällainen itsesuojeluvaisto :-D
DeleteKaverin makuualustana toimiminen ei kuvasta päätellen näytä kovin epämiellyttävältä. Välillä on otettava kunnon päikkärit, että jaksaa taas päivystää pihan siivekkäiden touhuja.
ReplyDeleteRansu on niin iso ja painava, että joskus mietin Mustin menevän litteäksi. Mutta voi tuntua mukavaltakin, että lämmin kaveri on ihan kiinni.
DeleteKyllähän maalla on kivointa. Otat Musti lepolomana kaupungin niin jaksat paremmin tehdä pitkää työpäivää sitten maalla - Pepsi
ReplyDeleteKyllä! Varsin usein saa Mustille sitten avata ovea, kun viimein kotiin päästään.
DeleteIhana tuo kolmas torkkukuva❤️Väsyyhän sitä jatkuvaan tirppojen tarkkailuunkin!
ReplyDeleteNiin varmasti :-D
DeleteVillit pantterit eivät halua valjaisiin tai välitä vieraista reviireistä. Omat kotikulmat ja vapaus tärkeintä mamman lisäksi. Silloin ruokakin maistuu. Mukavaa helmikuuta sinne myös! Mia, Jkl
ReplyDeletePanttereita ei tosiaan kuuluisi kahlita eikä roudata pois reviiriltään, se on selvä. Kiitos, meiltä kaikilta!
Delete🙂🐈⬛🐱
ReplyDelete<3 On ne niin rakkaita.
DeleteIhastuttavat kissat ja kuvat
ReplyDelete<3 Kissat ovat!
DeleteTsemppiä Mustille, kesä on tulossa ja pitkät myyräpäivät sen mukana omassa saaressa.
ReplyDeleteKiitos! Onneksi olemme taas ihan kohtapuoliin kotona. Siellä ei pitäisi olla luntakaan, myyriin pääsee varmaan hyvin tassuiksi.
DeleteJännä, että Ransu on enemmän kiinnostunut kaupungissa ulkoilusta kuin metsästelevä Musti. Muistelen myös, ettei Ransu hirmusti piitannut koirista. Mutta siellä kaupungissa niitä ei ainakaan tule vapaana vastaan ja Ransu varmaan kokee olevansa turvassa niiltä. Kivaa helmikuuta koko poppoolle!
ReplyDeleteMerja
Varmaan sitä selittää sekin, että Ransu on rotukissana kasvatettu jo vauvasta luottamaan ihmisiin. Musti on paljon epäluuloisempi vieraita ihmisiä kohtaan. Kaupungissa on kyllä aika paljon koiran ulkoiluttajia, joten jos sellainen ilmestyy lähelle, haluaa Ransu heti takaisin kotiin turvaan. Joskus otan sen syliin, jos emme muuten pääse tilanteessa turvalliseen paikkaan. Pariin kertaan sitä on irti ollut koira täällä kaupungissa lähtenyt jahtaamaankin, joten luotto koiriin on niidenkin takia nollassa.
DeleteJos Mustikin nukkuu ns. koiran unta kun herkästi herää kun tarvis tulee. Noon ihanat kissat. persoonia kumpikin. Oikein hyvää helmikuuta. Ja rapsutus molemmille pojille!
ReplyDeleteRapsutan molempia ja kerron sinulta terveiset! Hyvää helmikuuta sinullekin, ja Runebergin päivää!
DeleteMusti on hämmästyttävän virkeä ikäisekseen - hyvä niin!
ReplyDeleteIhanaa, että se on pysynyt hyvävointisena näin pitkään. Munuaisten vajaatoiminta sillä nyt on, eli koskaan ei voi tietää, milloin kunto romahtaa. Mennään päivä kerrallaan.
DeleteVoi Musti! Toivottavasti kohta pääset takaisin pantteripalstalle. Ja hassu Ransu! Oikein hyvä, että kaupungissakin tulee ulkoiltua. Ransulle tosin taitaa kelvata kaikki (kunhan Mamma on paikalla).
ReplyDeleteMustille vielä sellaisia terveisiä, että jos niitä keltasirkkuja siellä ylimäärin on, niin meille voi ohjata. Täällä ei ole ensimmäistäkään. Ei ole ollut minään vuonna. Tilhiä on ollut tänä vuonna ja yhtenä päivänä keljutti töihin lähtö oikein erikoisesti, koska syreenissä oli pyrstötiaisia. Olisin voinut aika mielelläni jäädä Artun kanssa niitä tarkkailemaan.
Pusuja kalenteripojille! Monia kummallekin.
Ransu on tosiaan aina vastassa oven takana, kun tulen kotiin (kuten koira!). Se on melkoinen magneetti, aina lähellä.
DeletePyrstötiaiset ovatkin ihana ja harvinaisempi näky! Täytyy sanoa noille keltasirkuille, että siellä teilläpäin olisi tilaa ja tarjoilua.
Annetaan pusuja, Ransulle nyt ensin, koska se on tässä vieressäni.
Ymmärrän hyvin Mustia, maalla on mukavaa:)
ReplyDeleteNyt kun ollaan kotona, saa Mustista paljon reippaampia kuvia :-)
Delete