Nyt niitä on lisää

Kevätkurjenmiekka 'Clairette' kukkii jo kolmen kukan voimin! Ja niitä ei vielä ole käyty syömässä.

Päivän 'Dionysus' -lumikellokuva. Sillä on häkki suojanaan, varmuuden vuoksi.

Päivän 'Roseus' -tähtisahramit. Näitä on jo monessa paikkaa tätä kukkapenkkiä, ja auringossa avautuvista kukkatuppaista tulee jo kunnolla väriä.

Tämä on puutarhan uusin kukka: sinisahrami 'Blue Pearl'. Pikkuriikkinen, vain muutaman senttimetrin mittainen.

Kissapojista en nyt ottanut kuvaa, mutta tämä söpöliini on seurannut puuhiani muutaman päivän. Punarinta, puutarhurin kaveri.


Kevätkurjenmiekka – Iris reticulata
Lumikello – Galanthus
Sinisahrami – Crocus biflorus
Tähtisahrami – Crocus tommasinianus

Maaliskuun kalenteripoika

Ja päivän pamaus!

Menin vasta puolenpäivän aikaan pihalle ja mitä sieltä löysinkään. Kevätkurjenmiekka 'Clairette' kukassa! Tämä kuuluu sarjaan "en edes huomannut nuppua, kun tämä oli jo kukassa". Ihan ihmeellistä! Lämmittävää villaa on tämänkin ympärillä.

Istutin 'Clairettet' toissa syksynä. Mukavaa nähdä, että tänäkin keväänä näitä nousee, ei jäänyt yhden kevään ihmeeksi. Nuppuja on nimittäin lisääkin.

Yllättävää 'Clairetten' kukinnassa on sekin, että 'Katharine Hodgkin' ei vielä ole kukassa. Luulin sen olevan aikaisempi, sillä niin se yleensä on. Nyt Katharinet ovat vasta maasta nousseina puikeina tuppeina laventelin vierellä, verkkokorin alla suojassa. Toki jos tällaisia päiviä tulee lisää, ovat nekin pian kukassa. Maaliskuun kalenteripoika esittelee.

Kalenteripoika esittelee myös raakavillan ihania ominaisuuksia, siinä on muutakin hyvää kuin piippojen lämmitys.

Se on niin ihanaa, että silmät menevät kieroon.

Sitten seuraa lumikellotutkielma. Tämä on puistolumikello 'Flore Pleno', selvästi alle 10 cm korkuinen ainakin minun pihallani. Kukkien muoto on kuin runsashelmainen mekko.

'Dionysus' on noin 13 cm korkea. Sen sisemmät kehälehdet ovat alkaneet kaartua ulospäin ja niissä on suuremmat vihreät läikät kuin 'Flore Plenolla'. Tämän vanhemmissa on ylläolevaa kerrottua puistolumikelloa ja sitten kookasta kriminlumikelloa, jotka Heyrick Greatorex yhdisti toivoessaan saavansa korkeita, näyttäviä ja kerrannaisia lumikelloja – ja onnistuikin siinä loistavasti.

'Roseus' -tähtisahrameita on avautunut lisää. Nämä ovat lisääntyneet ihanasti, kukkia alkaa olla pieninä kimppuina.
Minulla on paha tapa viskata kukkapenkkeihin kaikenmaailman risuja, eniten siinä toivossa, että ne estävät peuroja tunkemasta turpaansa kukkiini.

Olen viettänyt osan viikonloppua – sen osan, joka maassa rähmällään makaamiselta liikeni – telineillä täristen ja maalaten räystäslautoja. Sain sen homman viikonloppuna tehtäväksi kotiläksyksi, sillä huomenna kiinnitetään räystäskourut.

Kalenteripoika lähettää huumaavan ihania kevätterveisiä kaikille ihanille tytöille!


Kevätkurjenmiekka – Iris reticulata
Kriminlumikello – Galanthus plicatus
Puistolumikello – Galanthus nivalis
Tähtisahrami – Crocus tommasinianus

Kattoa ja kukkia

Täällä elellään pienimuotoisia ruuhkaviikkoja, kun vanhempi taloni saa viimein uuden katon. Tämä on erittäin tärkeä ja kauan odotettu juttu.

Kukkauutisiakin on, tänään aurinko paistaa täydeltä terältä! Jo pari päivää sitten huomasin atsurihelmililjojen pikkuruiset nuput lähes maanrajassa. Ne eivät vielä aukene vähään aikaan...

... sen sijaan tähtisahrami 'Roseus' poksahti auki rytinällä! Ensin huomasin tämän soukat kukkanuput saman kukkapenkin kulmassa, sitten yhtäkkiä silmä havaitsi nämä jo avautuneet kukat. Näiden nuput tuntuvat avautuvan samalla sekunnilla, kun ovat nousseet – kunhan aurinko paistaa.
Näiden ympärillä on lämpöä keräävää mustaa raakavillaa, sillä laitoin sitä jo joulukuussa nousseiden laukanversojen suojaksi. Nyt voi samalla testata, karkottaako villan haju peuroja, sillä sitäkin olen joskus kuullut. Ainakaan se ei toimi vajaan metrin päähän, sillä siitä on syöty hyasintin nuppu. Villalla pitäisi varmaan kuorruttaa koko puutarha.

Ransun mielestä villa on mainio löhöilyalusta. Mukavan tuoksuista ja mukavaa muutenkin. Ei rapaannu masuvillat.

Onnistuin jopa saamaan samaan kuvaan kaksi eri kukkaa, mikä on tähän aikaan vuodesta äärimmäisen harvinaista! Persiansinililjan taustalla häämöttää kultasahrami, vaikka sitä ei kuvasta tajuakaan...

Siinä se kultasahrami. Polvet kastuvat, kun näitä kuvatakseen täytyy kyhjöttää maassa!

Lumikellot suostuvat viimein avautumaan. Helmikuussa jo kertaalleen avautuneet tähtilumikellot kukkivat yhä samoilla kukilla. Mahtavan pitkä kukinta-aika!

Greatorex-risteymälumikello 'Dionysus' avaa viimein ensimmäisen kukkansa! Tätä on minulla vain yksi sipuli ja olen odotellut sen kukintaa pari vuotta...

Siinä se on. Korkea ja komea. Kun ulommat kehälehdet vielä avautuvat lennokkaasti sivullepäin, otan uudet kuvat!

Päivän hömötiaiskuva. Ihana hömis oleskelee pihassani nyt päivittäin. Välillä pyrähtää mäntyyn, sitten tulee taas napsimaan maapähkinöitä ruokinnalta. Tämä on kylläkin eilen otettu kuva, silloin oli pilvistä...

... tänään tuulee ja paistaa. Mamman karvahömis pääsee talvipölyistä eroon. Aurinkoista viikonloppua!


Atsurihelmililja – Muscari azureum
Kultasahrami – Crocus chrysanthus
Persiansinililja – Scilla mischtschenkoana
Tähtilumikello – Galanthus elwesii
Tähtisahrami – Crocus tommasinianus

Uusia juttuja

Viime viikkoina olemme saaneet lukea hälyttäviä uutisia hyönteis- ja lintukantojen vähenemisestä. Hömötiainen on yksi harvinaistuneista linnuista, siksipä olen ollut hyvin iloinen nähdessäni sen nyt päivittäin pihallani syömässä pähkinöitä. Vanha ystäväni kuusitiainen tykkää pienemmistä jyvistä ja sitä olen saanut ihastella jo monta vuotta, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun bongaan hömiksen, vaikka ystävän mukaan niitä on täällä enemmänkin – hän tuntee linnut äänestä.

News
I've been extremely pleased to see a willow tit regularly at my feeding since there have been reports of it becoming rare in recent years. Also, I'm getting a new roof – hurrah!

Toinen uusi juttu on se, että tutustun Oriflamen kosmetiikkaan. Voitin ihanasta Maatiaiskanasen elämää -blogista Oriflame-paketin, josta olen ehtinyt kokeilla vasta avokado-kamomilla-shampoota. Se on karhealle tukalleni todella hyvä tuote, vaikka Maatiaiskanasen tapaan joudun sen lisäksi käyttämään jotakin super-kosteuttavaa hoitoainettakin, muuten tukkani on takkuinen pörrökasa, vaikkakaan ei ihan niin takkuinen kuin monen muun shampoon kanssa!
Maatiaiskananen on myös Oriflame-kauppias, tässä linkki hänen puotiinsa: KLIK.

Kolmas uusi juttu: olen saamassa viimein uuden katon vanhaan talooni. Se on iso ja tärkeä juttu. Vanhoista kattotiilistä tulee salaojia, autopaikan perustusta ja maankatetta kasvimaalle kohopenkkien väliin. Siellä on jo aluskatteena naapurin talon entinen huopakatto... kaikki käytetään hyväksi: saarelle on kallista roudata mitään, samoin täältä pois. Vanhat haperot betonikattotiilet menevät hyvin murskaksi jalan alla.

Muilta osin mennään vanhoilla uutisilla, joskin nekin ovat paisuneet. Turkintalventähti on muodostanut näin suloisen minikukkakimpun!

Edellisessä postauksessa nämä 'Flore Pleno' -puistolumikellot nousivat lumesta, nyt lumi on tiessään – sitä on enää ehkä 20 neliömetrin alalla tontillani, ja sekin on sohjoa.

'Dionysus' -lumikello on kohonnut entisestään, mutta sekin pysyttelee supussa, on niin koleaa. Odotukset ovat korkealla lähipäiville – kukkia alkaa kohta avautua!


Puistolumikello – Galanthus nivalis
Turkintalventähti – Eranthis cilicica

Kevät tuli takaisin

... ja sitä on nyt enemmän!

Kunnon saderintama poikineen tuli ja sulatti lumet. On sitä vielä, mutta luotan siihen, että maanantaihin mennessä kaikki on pois...
Italiantalventähti kurkistaa vanhan talon kulmalla, näitä ei vielä helmikuussa näkynytkään.

Helmikuussa nuppuilleet turkintalventähdet jatkavat siitä, mihin jäivät. Ensimmäinen aurinkoinen päivä aukaisee nuput!

Persiansinililja odottelee varmaan samaa.

Tähtilumikellot sukivat hiutaleet pois harteilta ja jatkavat tyynesti. Nämä ensimmäiset kaksi kukkaa avautuivat jo helmikuussa ja odottavat nyt sopivan lämmintä päivää avautuakseen uudestaan, vaikka välillä oli kovaa pakkasta ja lumi hautasi nämä alleen. Ihmeellistä tämä ensimmäisten kevätkukkien sitkeys.

Ainokainen 'Dionysus' -lumikello sai suojakseen lampaanvällyjä, kun takatalvi iski. En millään halunnut riskeerata tämän ensimmäistä-ikinä kukkaa.

Kerrotut puistolumikellot ('Flore Pleno') yllättivät täysin. Näistä ei näkynyt versonkärkeäkään, kun helmikuussa tuli paljasta maata, tosin näiden kasvupaikka on sen verran varjoisa, ettei siitä ihan täysin vielä sulanutkaan. En kuitenkaan odottanut, että nämä olisivat kasvaneet pikavauhdilla hangen uumenissa ihan kukkimisvaiheeseen asti! Nämä tulivat esiin vasta tänään.

Sisälläkin kukkii. Keittiössä talvehtinut verenpisara on kyllä niin ihana, että eihän tätä henno pois heittää. Onneksi tuli otettua sisään pakkasen tieltä syksyllä, vaikka silloin olin ihan jättämässä tämän heitteille. Tämä on niin ahkera kukkija, että oksat pois.

Ihmettelen toisinaan, miksi säilytän kolmea jaloritarinkukkaruukkua, kun ne eivät ikinä kuki. Paulalta reilut kolme vuotta sitten saatu 'Evergreen' teki kaikessa hiljaisuudessa kukkavanan ja nyt se kukkii osoittaen tismalleen, miksi. Kyllähän tätä jaksaa odotella seuraavatkin kolme vuotta!


Italiantalventähti – Eranthis hyemalis
Jaloritarinkukka, jouluamaryllis – Hippeastrum Hortorum-Ryhmä
Persiansinililja – Scilla mischtschenkoana
Puistolumikello – Galanthus nivalis
Turkintalventähti – Eranthis cilicica
Tähtilumikello – Galanthus elwesii
Verenpisara – Fuchsia

Terveiset pojilta

Määh... on maaliskuu ja olemme löhölomalla kaupungissa.

Myyrät hyppii pöydillä.

Ei tässä muuta. Palaamme linjoille heti, kun on jotakin raportoitavaa.