Wednesday 5 November 2014

Pieniä löytöjä

Kukkapenkkejä myllätessään saa olla tarkkana. Eilen istuttelin muotopuutarhassa. Suurta kuoppaa ruusulle kaivaessani maasta nousi pari tällaista pientä tyyppiä. Paikassa kasvaa ainakin helmililjoja, tähtitulppaaneja ja kevätkurjenmiekkoja. Aikainen kasvuunlähtö viittaisi helmililjaan. Äkkiä pienokaiset takaisin maahan ja pari hellää taputusta päälle!

Digging new plants in has resulted to baby findings. Above possibly Muscari, below hellebores.

Tänään kitkin vuokko-esikkopuutarhaa istuttamisen lomassa ja löysin noin tsiljoona tarhajouluruusun siementainta. Niitä oli varottava ihan tosissaan, kun vedin suuria heinätuppaita ja kaivoin ojakellukan lehtiruusukkeita ylös – paikka on hieman puolivilli. No, hieman-sanan voi jättää pois.


Siellä niitä on suuuuuren jouluruusupuskan juurella. Kaikki tarhajouluruusuni ovat valtavan hyvinvoivia ja niiden lehdet ovat valtavia, mutta mitään kukkia ei näy. Ainakin parissa blogissa olen ihaillut syksyllä kukkivia tarhajouluruusuja. Olen silti erittäin iloinen hyvinvoivista ja suurista kasveista, jotka ovat näemmä päättäneet kansoittaa koko esikkopellon. Se tuskin kevätesikoita haittaa, sillä niiden lehdet puhkeavat todella aikaisin, jouluruusujen lehdet tulevat vasta kun puihinkin puhkeavat lehdet. Silloin esikot ovat jo valmiit varjoisampaan kauteen.

Jatketaan lehtiaiheella. Joidenkin myöhään kukkivien kasvien lisäksi ilonaiheena juuri nyt ovat hienot lehdet. Tämä on keijunkukka 'Green Spice', jonka perintötekijöissä on amerikankeijunkukkaa, mutta en ole varma, luetaanko tämä amerikan- vai tarhakeijunkukkiin, jälkimmäiset ovat risteymälajikkeita.

Pihallani jo kahdeksan vuotta talvehtinut muratti on kaunis lehtikasvi. Se pysyy pienenä maanpeittokasvina, kun ei ole ihan talvenkestävä. Oikealla on keltapeippi 'Florentinumin' lehtiä.


Lopuksi vielä parin viikon takaisia kuvia, silloin maahan pudonneet vaahteranlehdet olivat vielä keltaisia. Elefanttiheinä 'Purple Fall' on uusi hankinta viime syksyltä, ja se on juuri niin kaunis kuin Muhevaisen myyjä lupailikin. Ruskaväri on todellakin hieno purppuraan vivahtava!


Pidän kovasti myös varjohiipoista, niissä ei tunnu huonoa puolta olevankaan. Tämä on idänvarjohiippa 'Lilafee'. Ruskaväri on hienostunut punaruskea.

Amerikankeijunkukka – Heuchera americana
Elefanttiheinä – Miscanthus sinensis
Helmililja – Muscari
Idänvarjohiippa – Epimedium grandiflorum
Keltapeippi – Lamium galeobdolon
Kevätesikko – Primula veris
Kevätkurjenmiekka – Iris reticulata
Muratti – Hedera helix
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä
Tarhakeijunkukka – Heuchera Brizoides-Ryhmä
Tähtitulppaani – Tulipa humilis

19 comments :

  1. Ihania pieniä yllätyksiä, noita pitää helliä :)
    Nyt vasta tajusin, että minulla oli edellisessä kodissa joku keijukukka, laitoin sen aika pian muuton jälkeen ja kun muutettiin niin koko pehko jäi sinne. Väri oli hieno punainen.

    ReplyDelete
  2. Huomasin keväällä paljon siementaimia jouluruusun juurella, en ole uskaltanu möyhiä siellä ollenkaan, jospa ne kasvaisivat hieman suuremmiksi. Varjohiippa on kaunis kaikissa vaiheissaan. Sinulla talvehtii murattikin, omani sai mukavan punaisen värin kun ruukku ehti saada kylmää ennen kuin toin kasvin sisälle.

    ReplyDelete
  3. Mukava syksyinen postaus! Varjohiippoja istuttelin alkusyksystä, joten se on vielä aika uusi tuttavuus minulle.

    ReplyDelete
  4. Katja; Juu, voi että, kun jokunen jouluruusun pikku taimi nousi maasta, niissä oli vain yksi hentoinen juuri! Siinä piti kieli keskellä suuta astetella niitä sormella painettuihin kuoppiin.
    Keijunkukat ovat tosi ihania, lehdet ovat kauniita kuin kukat. Isolle maalaispihalle ne ovat vähän pieniä, mutta johonkin sellaiseen paikkaan, jossa on muitakin pienikasvuisempia, joku sellainen hoidetumpi kukkapenkki. Lehdet ilahduttavat koko sen ajan vuodesta, kun ei ole lunta.

    Cheri; Mietin, että pääsen vähemmällä jos nyt kitken, keväällä tuossa on vaikea kitkeä, kun talloo kevätesikoiden kukkavarsia joka askeleella. Kosteasta mullasta kaikki nousee vielä niin ihanan helposti!

    Maria K; Toivotaan menestystä ja pitkää ikää varjohiipoillesi! Niiden kukatkin ovat mahdottoman kauniita, siroja.

    ReplyDelete
  5. Upeita löytöjä. Uusia kasvia tulossa ihan luonnollisesti :)
    Miulla ja jouluruusut tekee siementaimia ihan mielettömästi, vaikka jostain luin että se lisääntyy huonosti siemenistä.

    ReplyDelete
  6. Olen kuullut, että jouluruusun kasvattaminen siemenestä on vähän hankalaa, tai samaa astetta kuin esikot (joiden kanssa en ole onnistunut, vielä). Pitäisi kylvää siemenet kesällä ja sitten pitää niitä kylmässä talven yli jne. Näin luonnonolosuhteissa ne saavat kylmäkäsittelyt automaattisesti ja itävät sitten näköjään hyvin.
    On ihan jännä nähdä, minkä värisiä kukkia noista tulee, kun tuossa kasvaa sekä hyvin tummanpunaista että vihreäkukkaista jouluruusua. Toivottavasti ne eivät ole risteytyneet mudanruskeaksi... se on mahdollista.

    ReplyDelete
  7. Voi mitä pikkuisia. Varuillaan saa näiden kanssa olla, tuntuu, että aina kun isken lapion maahan niin viipaloin pari sipulia, nyyh. Ollaan samassa veneessä, minullakin rehevöivät jouluruusut mutteivat kuki. Pöh. Hieno keijunkukka, lääh puuh!

    ReplyDelete
  8. Voi, sipulien viipaloiminen tuntuu ilkeältä! Mutta vaikea sitä on välttääkään. Sinulla varsinkin on puutarha täynnä kaikkia aarteita, joita olet sinne ahkerasti istuttanut, niin niitä on varmaan mahdoton välttää. Vähän sama kuin kastemadon poikkaisu lapiolla, sekin on todella ikävää. Ne ovat puutarhurin pitkiä ystäviä!
    Onneksi jouluruusut sentään rehevöivät, olen ajatellut asian niin, että ne voivat erinomaisen hyvin. Lehtimassa kuitenkin on se, joka yhteyttää ravintoa ja saa kasvin kasvattamaan juuria :-)

    ReplyDelete
  9. Oi voi noita kasvivauvoja! Jouluruusujakin noin paljon siementaimina. Minulta kuoli kesän aikana ainoa jouluruusuni, en tiedä mikä se oli "miehiään" tai siis "ruusujaan", valkoinen väriltään. Ainakin kaikki maanpäälliset osat hävisivät kesän aikana. Olisi ylätys, jos siitä vielä jotain nousisi.

    ReplyDelete
  10. Jos ihan totta puhutaan, ei jouluruusun siementaimia ollut ehkä tsiljoonaa, mutta varmaan ainakin kolmekymmentä. Voi harmin paikka jos jouluruususi kuoli! Joillakin jouluruusuilla on aika hassu rytmi, tekevät lehdet ehkä vasta myöhään syksyllä, tai lehtiä voi tulla keväällä ja sitten lakastua kesällä pois. Ei kannata luopua toivosta. Saat minulta siementaimen, jos nuo pysyvät hengissä ja varttuvat vähän.

    ReplyDelete
  11. Teitpä ihanat löydöt! Tuo keijunkukka vei sydämeni!!!Huoh....

    ReplyDelete
  12. Tuo Green Spice on yksi ihanimmista keijunkukista ja sen piparkakkumaiset lehdenreunatkin ovat kivat, tuollaiset pyöreät. Taitaa olla amerikankeijunkukkien lajiominaisuus.

    ReplyDelete
  13. Jeee, allt liv har inte försvunnit. Det har bara gått och gömt sig!

    ReplyDelete
  14. Jeeee, vi (jag och löker) väntar på våren :-)

    ReplyDelete
  15. Jouluruususta vielä sen verran, että jos kasvi ehti kukkia ja siementää, voi keväällä olla iloinen yllätys samoilla sijoilla odottamassa. Silloin myös tarkkuutta maan mylläämiseen. Ensi keväänä näen kestivätkö tänä keväänä itäneet taimet Suomen talvea.

    ReplyDelete
  16. Siellä se on jo uusi kevät kehittymässä mullan alla!

    ReplyDelete
  17. Riitta Jylhä; Kyllä. Viime keväänä postasinkin siitä, miltä jouluruusun sirkkalehdet näyttävät. Nämä ovat nyt niiden jälkeen tulleita varhaislehtiä. Tämä on jännittävä harrastus!

    Saraheinä; Jipii :-)

    ReplyDelete
  18. Voi mahroton, täällön 30cm lunta ja 15° pakkasta. Kitke siinä sitten..
    Juluruusua on kyllä kummallinen ja kaunis kasvi :)
    -Hellu ja Blackie Kahden Naisen Loukussa

    ReplyDelete
  19. Joo, meillä taitaa olla muutama sata kilometriä välissä! Jouluruusut ovat ihania.

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!