Hyasintteja

Tuoksuhyasintti kuuluu kevääseen. Luit oikein. Kevääseen. Ei jouluun. Jonkun mielestä ehkä jouluunkin, mutta nyt ei puhuta siitä vaan keväästä.
Onneksi niitä nykyään myös saa näin syksyisin, kun kukkasipulit ilmestyvät kauppoihin ja kuvastoihin. Hyasintti on komea kukkija, joka tuo runsaasti väriä vielä paljaisiin kukkapenkkeihin. Punertavat sävyt komppaavat ihanalla tavalla pionien nousevia versoja. Tässä on hempeä 'Apricot Passion' yhdessä 'Ocean Magic' -helmililjojen kanssa.

An ode to hyacinths! Here in Finland they are still infuriatingly often seen as Christmas flowers. Indoors, they smell too heavily and wither way too quickly. And who needs Christmas anyway, when you can have spring?

Hempeissä pinkeissä on eroja eikä varsinkaan pakkauksen värikuvaan kannata luottaa. 'Apricot Passion' on myyntipakkauksissa lohenpunaisempi, tosin kannattaa muistaa, että kasvupaikan maaperä ja kukkimisajan sääolot vaikuttavat monilla kasveilla kukinnan sävyyn.

Tämä 'Pink Pearl' oli pakkauksen kuvassa varsin nätti, mutta oikeassa elämässä omiin silmiini susiruma, paitsi että sudet eivät ole rumia. Tämä näyttää halvalta; verrattuna muihin pinkkeihin hyasintteihin pihallani tämä on kuin marketin halvinta hajuvettä verrattuna Chanel vitoseen. Pikku erona on se, että hyasinttien sipulit ovat lähes kaikki saman hintaisia!

Sitten siihen Chanel vitoseen. 'Top Hit' on hyasinttien aatelia. Tämä on ensimmäisiä, jotka alkavat kukkia, ja kukkii viikkotolkulla, yleensä noin kolmisen viikkoa riippuen siitä, kuinka kuumaa tai viileää on. Kukinnot ovat vuodesta toiseen suuria, vaikka kasvi tekee sivuversoja, mikä onkin hyasinteille luonteenomaista. Yleensä sen myötä vain kukinto harvenee.

Edessä yhtä hempeitä 'Duc van Tol Rose' -tulppaaneja.

Pieni takatalvi ei hyasintteja lannista. Edellinen kuva on otettu pari viikkoa vapun jälkeen, tämä vappuna. 'Top Hit' on hienon sävyinen, hieman syreeniin vivahtava vaaleanpunainen, tässä sävy näkyy hyvin, kun taustana on valkoista.

Tältä näyttää normaali hyasintti parisen vuotta istuttamisen jälkeen. Tämä on kaunis sinisuoninen 'Splendid Cornelia', joka on hyasinteille tyypillisesti harventanut kukintoaan. Vertaa ylemmän kuvan jo neljä vuotta sitten istutettuun 'Top Hitiin'! Täytyy tosin muistaa, että kasvupaikka vaikuttaa kasvin ulkonäköön – nämä kylläkin kasvavat vain parin metrin päässä toisistaan.

Silläkin on väliä, jos sipulissa sattuu olemaan jokin tauti tai muu vika, tai jos sipulit istutetaan väärin esimerkiksi niin, että ne vahingoittuvat. En tiedä, missä vika, mutta 'Purple Sensation' ei ollut kaunis ensimmäisenä keväänään ja tänä vuonna se oli lähinnä kukan irvikuva – heh, luen sopivasti parhaillaan Dorian Grayn muotokuvaa.

Kuvasta näkyy, että kasvia on syöty, mutta ei tämä ollut viime vuonnakaan mikään sensaatio. En aio hankkia tätä lajiketta enää ellei joku väitä hyvin vakuuttavin perustein, että se on erinomainen.
Niin. Mainostin kirjassani, tässä blogissa ja lukuisissa muissa paikoissa, että peurat eivät syö hyasintteja. Eivät niin, mutta metsäkauriit syövät, ja ne ilmestyivät saarellemme runsaslukuisina viime talvena.

Jos haluan upeaa purppuraa, hankin lisää tätä ja niin aion tehdäkin. Tämä on erinomainen uudehko lajike 'Woodstock' – katso tuota varren tanakkuutta ja upeaa tummaa väriä! Tämäkin on jo parivuotias ja edelleen näinkin komea. Tuoksu on hieno, ja tummanpuhuva kasvi on mykistävä keltaisten pikkukäenrieskojen ympäröimänä. Vastaväri saa purppuran väreilemään.

Oli todellinen harmi, kun kaikki muut 'Woodstockit' syötiin juuri ennen kukintaa ja tämäkin pian kuvan ottamisen jälkeen. Kauriit eivät onneksi vaivaudu syömään lehtiä maan tasalle, joten kasvi lienee saanut yhteytettyä ravintoa ensi kevään kukintaa varten.
Taustalla kukkii helmililja.

Kerrottu 'Hollyhock' on jonkinlainen purppuran ja vadelman välimuoto. Ehkä johtuen kerrannaisuudesta tämä kukkii hyasinteista viimeisenä. Kun ensimmäiset saattavat avautua pihallani huhtikuun puolella, tämä avaa kukkansa vasta toukokuun puolivälin jälkeen. Kukkavarressa ei ole montaakaan kukkaa ja kasvi näyttää tekevän runsaasti lehtiä, jotka kylläkin ovat kauniin sävyisiä. Tämä on istutettu kolme vuotta sitten, eikä ensimmäisenäkään keväänään ollut järin komea. Kiinnostava erikoisuus tämä on silti.

Kermanvaalea 'City of Haarlem' vaikuttaa olevan myöhäinen. Puhtaanvalkoinen 'Carnegie' kukkii hivenen aikaisemmin, vaikka olikin kukassa tämän kanssa vielä samaan aikaan. Hyasinttien pitkää kukinta-aikaa täytyy vielä kerran ylistää, vaikka menee toistoksi.

Taustalla on jalopähkämön jo reheviä lehtiä toukokuun lopulla.

Viimeinen, vaan ei vähäpätöisin, on huikean sininen 'Delft Blue', klassikkolajike 1940-luvulta. Tämän kaikki kukkavarret napsaistiin toukokuun alussa – lajike kukkii varhain, mutta niin se vain onnistui tuottamaan näinkin komeita kukintoja nysävarsista!

Toivottavasti näistä oli apua sipulivalintoihin. Kannattaa silti muistaa, että tässä oli vain yhden puutarhurin kokemuksia yhdestä puutarhasta. Eri puutarhassa voivat ihan eri lajikkeet nousta parhaiksi.

Helmililja 'Ocean Magic' kuuluu lajiin Muscari aucheri
Jalopähkämö – Stachys macrantha
Pikkukäenrieska – Gagea minima
Tuoksuhyasintti – Hyacinthus orientalis