It is daunting how much clearing there is in a garden that has been uninhabited for a while. Looking at photographs helps a lot, though. One forgets that it was even more overgrown two years ago, some bits that now are lawn were mere nettle jungles. Luckily bramble does not grow in
Insistent willows and poplars have been cleaned from the ditches, hundreds of young maple trees felled and a dense crab apple wood cleared from behind the old house. It’s much better for the house, too, its old log wall can now breathe and dry without the humidity.
Viljo the cat loves gardening. He checks that the pile of chopped wood is in the right place. Luckily not all the wood needed to be chopped, I could have never managed that. Some young trunks were needed to make a fence around the kitchen garden, to keep the deer out. It didn’t keep all of them out, though, but it was a good try.
Tontilla on raivottu ja raivattu
Vanha puutarhatontti, vuosien asumattomuus ja savimaa. Kas siinäpä vastusta kuokalle ja sinnikkäälle akalle. Nytkin nokkoset ja vadelmat puskevat kohti korkeuksia kuin viimeistä päivää. Perässä ei meinaa pysyä, varsinkaan kun työtäkin on tehtävä.
Kuvat auttavat kun lannistus iskee. Eron huomaa, kun katsoo: Ai niin, tuossakin oli vesakkoa ja tuossa pöheikköä. Ojien varresta on kaadettu pajuja, vanhan torpan takaa on hävinnyt villiintynyt omenavesakko ja rinteestä vaahteran ei-toivotut taimet. Onhan tässä jotakin saatu aikaan.
Pieniä määriä kaadettuja puita jaksaa pätkiä saunapuiksi. Vaan tässä pitää todeta, että pyöreät puut eivät kelpaa – halot on halkaistava, jotta ne kuivuvat. Miesten viisauksia, joista entinen kaupunkilaisnainen ei tiedä mitään.
Osasta pitkiä nuoren puun rankoja on ollut hyötyä kasvimaalla. Kauriista on saaristossa niin paljon riesaa, että jos ne päästää keittiötarhaan niin itselle ei jää muuta kuin sorkanjärkiä. Rakensin puunrungoista risuaidan, joka ei ole kestävä mutta välttää silti.
.JPEG)
.jpg)
Mukavia tarinoita ja kuvia - tulenpa toistekin katsomaan mitä saaressa tapahtuu:) Itsekin savista peltoa puutarhaksi taltuttavana minusta on mukava lueskella muiden puuhia ja vinkkejä...
ReplyDeleteKiva, kiitos kommentista! Kesässä on se vika, että pihalla riittää niin paljon tekemistä etten ehdi kirjoittaa. Vaikka aiheita riittää vaikka muille jakaa.
ReplyDeleteTämä kesä on ollut sen verran sateinen, täällä saaristossakin, että kaikki kasvaa kuin riivattu. Nurmea saa olla leikkaamassa yhtä mittaa. Toisaalta, kaikki istuttamani kasvit viihtyvät hyvin ja kasvattavat varmaan juuria innolla.
Savimaan haaste on saada pidettyä vadelmat, ohdakkeet ja nokkoset kurissa niin, että varsinaisille puutarhakasveille riittää tilaa. Teen parhaillaan kukkapenkkiä puutarhan kosteimpaan paikkaan, johon yritän saada nauhusta, siperiankurjenmiekkaa ja keltajurjenmiekkaa juurtumaan niin, että jaksaisivat pitää puoliaan nokkosia vastaan. Kasvit on pakko valita niin, että ne pärjäävät ja muodostavat rehevän pehkon luonnostaan. Silloin niillä on mahdollisuus. Yhtä mittaa kun ei kukaan voi olla kitkemässä.