Thursday, 9 April 2026

Halkis kavereineen kukkii

 Eilen oli ensimmäinen upean aurinkoinen päivä pitkään aikaan, jolloin aurinko paistoi aamusta asti siniseltä taivaalta. Tänään samaa herkkua tarjoiltiin lisää!

Kevätkurjenmiekka 'Halkis' avasi kukkansa. Tämä on nyt toistaiseksi ainoa kukka laatuaan, onneksi on edes tämä yksi elossa ja kukkii.
Koska kukkii -haasteeseen olin veikannut tämän kukinnaksi 2. huhtikuuta, ja kukka avautui 8. huhtikuuta, eli pieleen meni lähes viikolla.

'Halkisin' lähellä on muitakin kurjenmiekkoja, tällaista tummempaa ja sitten vaaleampaa. Luulen, että tämä on sitä, jonka ostin "purppuranvärisenä lumikurjenmiekkana". Purppurainen tämä ei ole, ja voi olla, ettei lumikurjenmiekkakaan, vaan jokin lukuisista risteymistä eli huhtikurjenmiekka. Mene ja tiedä. Kyllähän tämä silti voi lumikurjenmiekka olla.

Nämä ainakin ovat 'Katharine Hodgkin' -huhtikurjenmiekkoja. Kukkamättäät ovat niin tiiviitä, ettei tuohon enää enempää mahtuisi!

Katharinet ovat erikoistuneet kasvamaan laventelien vierellä niin, että puskien kuivia oksia täytyy leikata kurjenmiekat nähdäkseen. Toisaalta se on saattanut säästää ne myyrien hampailta.

Huhtikurjenmiekka 'Katherine's Gold' on myös kauniisti kukassa. Nämä risteymälajikkeet ovat selvästi helposti lisääntyviä, muodostavat kauniita tuppaita.
Muuten kyllä muotopuutarhan tilanne surettaa. Myyrät ovat syöneet niin paljon, että kukkaloisto on varsin vähäistä. Kun miettii, paljonko olen vuosien mittaan istuttanut ja miten vähän sipulikukkia on jäljellä, alkaa olo olla melko tuskainen.

Tässä on purppuraa! Huhtikurjenmiekka 'Rejoice' on upean värinen ja tuo ilosanomaa, kun alppipenkin upean "Caucasican" kukka- ja nuppuvarret kävi myyrä syömässä suojaverkosta huolimatta. Verkon helmaan oli jäänyt pieni kohta, josta myyrä mahtui, harmi vain.
Mutta tämä on olemassa ja tälle on jo noussut kavereitakin! Taustalla näkyy silkkipionin punaisia versoja, se on hyvin aikainen pioni.

'Rejoice' on vastavalossa vähän eri värinen, melkein vaaleanpunainen. Voi että tätä valoa on ollutkin ikävä talven mittaan!

Eilen avautuivat myös ensimmäiset sinivuokon kukat. Tämä sinipunasävyinen kasvaa koivikossani luonnostaan.

Talventähtien aika alkaa piakkoin olla ohi, vaikka toisaalta niitä myös nousee yhä maasta. Näihinkin sopii sama sääntö kuin muihin: istuta moniin eri paikkoihin, niin saat pitkän kukinnan!

Ensimmäisenä kukkaan tullut tupas saniaistarhassa on ohi ehkä jo huomenna; kukat ovat levinneet selälleen ennen kuin ne varisevat. Olin arvellut Koska kukkii -haasteessa, että talventähti tulisi kukkaan vasta 11. huhtikuuta – se meni totaalipieleen.

Ruskopenkissä on paras talventähtiesiintymä ja kirkkaankeltaiset kukat loistavat ihanasti auringossa yhdessä keltasävyisten krookusten kanssa.
Edessä on turkinlumikello ja pikarililjaristeymä 'Sunset' – mahtavan värinen maasta noustessaan sekin! Idänunikotkin ovat jo reippaina kasvussa. Oi tätä onnea; kevät!


Huhtikurjenmiekka Iris Reticulata-Ryhmä
Kevätkurjenmiekka Iris reticulata
Lumikurjenmiekka Iris histrioides
Pikarililja Fritillaria
Silkkipioni Paeonia daurica ssp. wittmanniana
Sinivuokko, lehtosinivuokko Hepatica nobilis
Talventähti Eranthis
Turkinlumikello Galanthus woronowii

1 comment :

  1. Nytkö jo? Mitähän tästä seuraakaan, meillä kukkivat vasta krookukset, ja pääsiäisliljat - vaikka viimeksi mainitut tietysti sisällä maljakossa. Viikon ne kukoistivat.

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!