Kiitän kaimaani Kivipellon Sailaa haastamisesta. Osallistun tällä jutulla Hiidenkiven puutarhassa -blogin Puutarhavuosi-haasteeseen.
Tuntuu, että vastaukseni tähän haasteeseen ovat varmaan joka vuosi samat, mutta yritän keksiä jotain uutta.
Koin ihanan lauhan talven, tosin on niitä aiemminkin ollut. Mutta nykyään minulla alkaa olla jo niin monenlaisia eri lumikelloja eri kasvupaikoilla, että niiden kausi oli viime keväänä ihastuttavan pitkä. Kuva on helmikuun 10. päivältä.
2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?
Enpä tee suunnitelmia, kirjaan vain to do -listoja puutarhapäiväkirjaan ja toteutan niitä sen mukaan, mitä ehdin ja mitä huvittaa.
3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?
Ainahan niitä tulee! Ja myös keväällä ja syksyllä, joskus talvellakin.
4. Menetitkö kasveja?
Toki, tosin juuri nyt en onneksi muista, mitä.
Skotlannin rannikkojen ilmastoa, vuoripuroa, korkeita kiehkurakukintaisia esikoita, merenrantaa ja sileää laajaa kalliota.
Rivendellissäni, kuvassa, on kyllä keväisin puro ja muutenkin mukava tunnelma jouluruusujen, narsissien ja lumikellojen kukkiessa. Kevätesikoita on runsaasti, mutta talvehtisivatpa korkeat esikot!
6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2025?
Ensin ajattelin, ettei mikään, mutta sitten muistin myyrät – ikävä kyllä. Luulin jo kokeneeni niiden huippuvuosia, mutta aiemmat eivät olleet mitään viime vuoteen verrattuna. Etenkin syksyä kohti tuntui, että niitä on ihan joka paikassa. Pääosin vesi- ja peltomyyriä, ikävä kyllä, juuri ne pahimmat lajit kasvien kannalta.
7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?
Ei mitään hajua. En mielestäni saavuttanut mitään erityistä. Niin talonkorjauksen kuin puutarhankin suhteen oli aika hiljainen vuosi. Kesä meni ihan hirveän nopeasti.
En muista hankkineeni mitään, paitsi tulikohan uusi oksasilppuri hankittua viime vuoden puolella?
Kasveista parhaat hankinnat selviävät vasta vuosien mittaan, kuten kuvan puuteripaju 'Mount Aso', josta on jo muutamana vuonna ollut valtava ilo kevättalvella, kun paljon muuta katsottavaa ei puutarhassa vielä ole, ja puskalla alkaa jo olla kokoa. Kuva on helmikuulta.
AI NIIN! Hankin maaliskuussa Supercat-myyränpyydyksen ja se on tuottanut jo ainakin 70 vainajaa, en ole laskenut yhteen kaikkia ruumiskirjanpitojani.
9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?
Kuten edellisessä kohdassa, aika näyttää, mitkä kasvit tulevat kukoistamaan ja mitkä eivät. Voi olla, että moni kukkasipuli on kadonnut myyräpopulaation vuoksi. Eivät kai ne silti virhehankintoja ole, huonoa onnea vain.
Heisi 'Dawn' (Viburnum × bodnantense) kukki ensimmäistä kertaa hyvin runsaasti, lisäksi puska on kasvanut näyttävän kokoiseksi. Loppusyksyllä siinä oli runsaasti kukkanuppuja ja toivon, että ne selviävät kevääseen. Kuva on huhtikuulta.
En muista millään kaikkea, mutta vuosikausia kunnolla kukkaan odottamani rinneakebia teki viimeinkin monta kukintoa. Selvisi, että olen saanut tavanomaisen viininpunakukkaisen lajin sijaan jonkin erikoisemman lajikkeen tai muodon, jolla on kermanväriset kukat.
Voi hitsin pimpulat. Yleensä olen tosi innoissani kaikista harvinaisuuksista ja erikoisuuksista, mutta tässä tapauksessa olisin niin tykännyt siitä viininpunakukkaisesta.
Toisaalta: menetys on mahdollisuus. Aion hankkia uuden, joka toivon mukaan on sitten se viininpunakukkainen, ja istuttaa sen johonkin oikein hyvään paikkaan, jonne se värinsä puolesta sopii paremmin. Tänne pastelliseen muotopuutarhaan on tämä kermanvärinen oikeastaan passelimpi.
12. Pitikö puutarhabudjettisi?
Budjettia ei ole, en laske, paljonko kasveihin yms. vuodessa kuluu, en haluakaan tietää. Hyvänen aika, kirjanpitoa pidetään työn ja yrityksen takia, ei harrastuksen! Jos rahaa on, sitä kuluu, jos ei ole, en osta mitään.
Suojaa kasvit myyriltä ja jäniksiltä HETI. Keväällä istutin 'Van' -makeakirsikan, vuorasin sen istutuskuopan metalliverkolla myyrien takia. Verkko myös ulottuu noin 30 cm korkeudelle taimen tyvellä. Jossain vaiheessa kesää havaitsin, että verkon sisälle oli kiivetty ja kuorta oli syöty lähes koko taimen ympäriltä – tässä tapauksessa puun pelasti taimen mukana tullut bambukeppi, joka oli niin kiinni rungossa, ettei myyrä ollut saanut järsittyä sitä kohtaa. Toivon, että pikku puu on edelleen hengissä.
Syksyllä tuli kevätkirsikka 'Autumnalis' ensimmäistä kertaa kukkaan, sekin oli keväällä ostettu pikkuinen taimi. Onneksi ehdin ottaa kuvan ensimmäisistä auenneista kukista, sillä seuraavana päivänä jänis oli katkaissut taimen kaikki versot vieden loput nuput. Olin ehtinyt AJATELLA, että taimi pitäisi verkottaa jänisen varalta, mutta se olisi tosiaan pitänyt tehdä saman tien, kun asiaa ajattelin.
Oppi: älä aliarvioi vastustajiasi. Kuvassa on kuriilienkirsikka, joka ei liity tapauksiin, onpahan muuten vain ihana ja hyvin aikainen kevätkukkija.
14. Vinkit ensi kasvukaudelle
Ehkä voisin tehdä jonkin työlistan? Tosin en ole yhtään innostunut ajatuksesta aiheuttaa puutarhapuuhiin suorituspaineita ja aikatauluja. Pohdin asiaa. Olisi kiva saada aikaan enemmän kuin viime kesänä.
Malttamattomana, kuten aina. Talvea on kestänyt jo aivan liian kauan. Alan sitä paitsi odottaa kevätkukkien näkemistä jo kesäkuun ensimmäisenä päivänä, joten olen odotellut niitä jo seitsemän kuukautta.
Kuvassa on tähtisahrami 'Roseus'.
16. Tuleeko mieleen vielä jotain, mitä haluaisit kertoa puutarhavuodestasi?
Kävi satumainen tuuri kesällä. Tutustuin liettualaiseen perheeseen, jonka rouva on puutarhaihminen ja ruusuintoilija. Mainitsin, että haaveilemani mandariiniruusu 'Kristine' on myynnissä Liettuassa, mutta taimisto ei postita taimia.
Syksyn mittaan sain kuin sainkin haaveilemani ruusun Liettuasta, kiitos uuden puutarhaystäväni. Tapasin hänet juuri äsken kahvilassa.
Harva asia lämmittää sydäntä niin paljon kuin se, että aikuisena tapaa ihmisen, joka jakaa saman intohimon. Kuten kaikki puutarhabloggaajat tietävät, on toisten puutarhahullujen tapaaminen aivan erityisen mahtavaa.
Jos lukijoissa on joku, joka ei vielä ole osallistunut tähän haasteeseen ja tästä innostuit, tartu ihmeessä! Haasteeseen löytyy myös vastausvaihtoehdot, mutta mieluiten luen kunkin omin sanoin kerrottuja vastauksia.
Haasteen säännöt:
1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista ja alkuperäinen haastejuttu on täällä: KLIK).
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.
Imeläkirsikka Prunus avium
Kevätkirsikka Prunus × subhirtella
Kuriilienkirsikka Prunus nipponica var. kurilensis
Lumikello Galanthus
Mandariiniruusu Rosa moyesii
Puuteripaju Salix gracilistyla
Rinneakebia Akebia quinata
Tähtisahrami Crocus tommasinianus
.JPG)
.jpg)
.jpg)
2.JPG)
.JPEG)
Olipa mukavaa, kun otit haasteen vastaan ja vastaukset olivat jälleen kiinnostavaa luettavaa! Tuo Skotlannin ilmasto jäi mieleen ja kun siellä teillä on sellainen niin kerään kaikki aarteeni ja muutan saaristoon! Samaa toivon! Lempeä talvi on ihan mukava, mutta pakkasjaksot hieman rasittaa! Rantakalliot olisi myös aika kivat! Sen sijaan tuo myyräpopulaatio ei, melkoisen myyräsaaliin olet saanut ja kuinka ne noin sikiääkin! Aivan ihana on tuo heisi! Niin herkät kukat, ihanat. Nuo puutarhan pettymykset ovat todella kasvuvyöhykkeiden venyttelijöillä hiukan vaikea sanoa, se on niin talvesta ja myyristä kiinni. Toivoa ei sovi koskaan menettää! Allekirjoitan tuon verkotuksen, vihollista ei todella koskaan sovi aliarvioida, se iskee niin yllättäen ja täällä meillä on ollut niin röyhkeitä kauriita ja rusakoita, onneksi ei ole enää, on vain ilveksiä ja susi. Aikuisena solmitut ystävyyssuhteet ovat kullan arvoisia ja erityisesti puutarhaihmisen kanssa, minulla on saman tyyppisiä kokemuksia ja arvostan noita ystävyyssuhteita ja aika jännää on, kun syvemmin tutustuu niin löytyy paljon yhtymäkohtia mielenkiinnon kohteissa! Olipa kiva kun sait ruusun! Kuukausi vielä ja sitten pitäisi olla ensimmäiset lumikellot pihassasi kukinnassa eli taas meni talvi ihan hujauksessa, vaikka täytyy sanoa, että kärsivällinen olet ollut, kun kukintaa jo noin kauan olet odottanut!
ReplyDeleteKiitos haastamisesta! Selvä, sovitaan, että kun Skotlannin ilmasto toteutuu, varaan sinulle ja kasveillesi laivapaikat.
DeleteKaikkia haavekasveja on niin mukava kokeilla, ulkomailla ja ulkomaisissa lehdissä nähtyjä. Osa selviää, osa ei. Tuo 'Dawn' -heisi on ollut yllättävän talvenkestävä. Se on vain kasvanut kasvamistaan.
Lumikellokausi on vuoden yksi vuoden ihanimmista ajoista, sitä sopii odotella! Onneksi on kesällä muita ihania aikoja, kuten ruusukausi ja sinulla pioniviikot.
Hyvänen aika, minähän unohdin kokonaan myyrät viime vuoden tapahtumista! Tosin ei meillä ihan noihin sinun lukuihisi kyllä päästy. Ruumiskirjanpito kuulostaa aika karulta, mutta ymmärrän ketutuksesi todella hyvin. Ei ole kiva sydän syrjällään pelätä kasviensa puolesta.
ReplyDeleteSuhtaudun puutarhahommiin sinun tyylilläsi. En halua laatia aikatauluja ja työlistoja, ne kuuluvat työelämään, vaan haluan puutarhan olevan minulle sellainen vapaan tekemisen tyyssija. Eihän se aina toteudu, mutta ehkä kuitenkin suurimmaksi osaksi.
Ihana tarina mandariiniruusullasi. Tuollaiset kasvit, jotka ovat olleet isomman työn takana saada, ovat entistäkin rakkaampia.
Kaimaasi kompaten: kevät on ihan kohta täällä!
Hyvä sitten, että minä muistin mainita myyrät. Ei niitä tosin mielellään muistele. Onkin tuntunut mukavalta saada onkaloista myyräsaaliita ylös näin keskitalvellakin.
DeleteMeitä on niin monenlaisia, osa varmasti oikein nauttii työlistoista ja järjestelmällisyydestä, ja sitten on meitä, joissa asuu sisäinen hippi ;-)
Viikon päästä sääennuste näyttää vähintään nollaa, ellei plussaa. Jos vaikka ei enää tulisi pakkasjaksoa, voisi helmikuussa tosiaan nähdäkin lumikellojen nuppuja!
Ruumiskirjanpito :D Toivottavasti pidettiin asianmukaiset hautajaiset jokaiselle ja ne saavat muut välttämään mylläystä sillä alueella :D
ReplyDeleteIhana että sait liettuasta haaveilemasi ruusun!
Ruumiit vietiin ruumishuoneelle ;-)
DeleteToteutit haasteen kivasti. Kuin mielenkiintoisia novelleja olisi lukenut. Pidän siitä, kuinka pyrit löytämään kaikista asioista myös positiivisen puolen. No, myyristä sellaista lienee mahdotonta löytää. Paitsi jos pakkaavat kimpsunsa ja kampsunsa ja muuttavat kaus pois.
ReplyDeleteTuo olisikin todella positiivinen puoli! Myyrissä ehkä ainoa positiivinen on ruumiiden määrä, vaikka se toisaalta kertoo vielä suuremmasta elävien määrästä.
DeleteOn aina yhtä ihmeellistä lukea ja nähdä, että siellä saarella voi kevätkukkijoita löytää jo helmikuussa.
ReplyDeleteMinäkin sopivasti unohdan monet kasvimenetykset, niiden tilalle tulee hankittua tai siirrettyä jotain uutta kasvamaan.
Oi, minkä ihanan mielikuvan sait loihdittua Skotlannin rannikon ja vuoripurojen maisemista kaikkine kevään kukkijoineen. Kukapa ei sellaista haluaisi omaan puutarhaansa.
Ihan hurja oli tuo loukutettujen myyrien saldo ja Mustin aherrus vielä siihen päälle. Tuo kertoo siitä, miten sikiävää sorttia kaikki rotat ovat, jos olosuhteet ovat niille suotuisat. Huh sentään.
Heisi Dawn käyttää edelleen niin kauniilta, olen sen tainnut mainita aikaisemminkin. Puutarhanhoidossa on hyvä muistaa, ettei vastustajia kannata aliarvioida, niitä mokomia nelijalkaista riittää aina ja onhan tietysti muitakin riskejä olemassa.
Puutarhaystävien arvoa ei voi kyllin kiittää, on niin ilahduttavaa jakaa sama innostus ja intohimo! Oikein mukavaa uutta puutarhakautta ja kohtahan me taas ihmettelemme, että Korppoon saarella maasta puskee kaikkea kaunista.
Nuppuja on lumikelloissa usein ihan helmikuun lopulla, avonaisia kukkia harvemmin. Noitakin kuvan lumikellojen nuppuja tarkkailin monta viikkoa, kunnes avautuivat, ehkä ihan helmi–maaliskuun vaihteen tienoilla.
DeleteMutta sitten talven lauhuus varmaan vaikutti siihen, että myyrät sikisivät ennenkuulumattomasti.
Ihanaa, että kuljetaan jo hyvää vauhtia kevättä kohti. Ja se, että helmikuussa saattaa tosiaan tehdä nuppu- ja versolöytöjä, piristää kummasti. Viimeinkin ollaan kohta siinä pisteessä! Viime vuonnahan ensimmäiset lumikellon versot löytyivät tammikuussa.
Minäkin olen aina ihmetellyt miten aikaisin saatkaan jo nauttia kevätkukkijoiden kukinnasta.
ReplyDeleteToivottavasti myyrät olisivat nyt tontillasi vähenemään päin. Kun noin paljon saalista on tarttunut pyydyksiin, niin luulisi myyräkannan väkisinkin tuosta vähenevän.
Minäkään en tapaa tehdä työlistoja vaan menen vähän sen mukaan, mikä tarve töiden suhteen puutarhassa kulloinkin on.
Meillä on lähtötilanne yleensä se, että on vähän lunta ja jos tulee lämmintä, tulee herkästi ihan plussakeliä keskellä talveakin. Se vie vähät lumet äkkiä, jolloin kevät voi alkaa.
DeleteTeillä on parhaillaan aikainen kevät muuhun maahan verrattuna. Hurja määrä myyriä teillä on. Siitä kyllä kertoo myös tuo listittyjen määrä. Vaikka siinä ei olekaan kaikkia Mustin saalistamia mukana.
ReplyDeletePuutarhan suhteen on myös minusta vaikea tehdä etukäteen kovin järjestelmällisiä suunnitelmia, vaikka sitä työlistaa tuleekin mielessä pidettyä. Moni oma kukkapenkki on vain tullut tehdyksi tai laajennetuksi vähän sattumaltakin tai äkillisestä oivalluksesta. Toki paljon rahaa kaipaavat suunnitelmat ovat sitten asia erikseen.
Vielä ei keväistä ole, mutta torstaista alkaen on ennusteessa nolla- tai jopa plussakeliä viikoksi eteenpäin. Toivon kovasti, että lopputalvi sujuu lauhoissa merkeissä.
DeleteTotta, ja rakennusmateriaaleja vaativat projektit täytyy yleensä suunnitella.
Samaistun täysin vastauksiisi kohdissa 2. ja 12. Puutarha edustaa minulle vapautta, ihanaa luontoa ja kasveja ja hupia ilman paineita. Ja naapuri saattaa tieltä käsin ihmetellä, mitä minä mahdan tehdä siellä heinäpellon keskellä kesäisin aamusta iltaan, kun ei sinne kauemmaksi välttämättä mitään suuria tuloksia näy, mutta kun siellä on kaikkea jännää kuitenkin, monenmoista kasvaa, rakkaita kasveja, joskus aika pieniä ja mitättömän näköisiäkin, mutta niin odotettuja joka vuosi.
ReplyDeleteMerja
Puutarhan täytyy olla iloa tuottava harrastus, ja kukin toteuttakoon siinä itseään juuri niin kuin tykkää! Ihana tuo kuvailusi sinusta heinäpellossa :-D
DeleteMitenkäs en ollutkaan muistanut kommentoida tähän mitään? Vai jäiköhän kommentti vain julkaisematta kun muistan lukeneeni tämän jo melko tuoreeltaan? No, oli miten oli, niin kiitos osallistumisesta! Minusta tuntuu, että ensi vuodeksi pitää uudistaa kysymyspatteristoa perusteellisesti, niin ei tulisi tunnetta samanlaisista vastauksista. Pitää ehkä laittaa työn alle.
ReplyDeleteNuo kohdan 13 huomiot ja opit ovat todella tärkeitä. Vihollisen aliarvioiminen käy sekä hermoille että kukkarolle. Mutta ei passaa puutarhasi vihollisten aliarvoida ruumiskirjanpitoa pitävää saaripalstalaistakaan :D Supercat on hankkinut jo moneen kertaan hintansa noilla saalismäärillä.
Kävipä sinulla hyvä tuuri ruusun hankinnassa! Tuollaiset kohtaamiset innostavat ja ties miten pitkä ystävyyssuhde niistä voi parhaimmillaan syntyä. Toivottavasti ruususi kasvaa hyvin ja ilahduttaa joka kesä kauniilla kukinnallaan.
Kiva, että kommentoit nyt ja kiitos kivasta haasteesta! Jos puutarhanhoito sujuu suunnilleen samoin joka vuosi eikä suuria rakennusprojekteja ole, tuntuu, että ei ole mitään muutettavaa edellisvuoden vastauksiin. Mutta se on varmaan minun ongelmani, kun en tee isoja uudistuksia :-D
DeleteSupercat on ollut loistava hankinta ja ihmettelen suuresti, miksi hankin sen vasta viime vuonna. Outoa kyllä, kesällä saalista ei tullut ja otin loukun pois käytöstä, mutta elokuun alusta asti myyräsatoa taas alkoi nousta maasta koko ajan kiihtyvällä tahdilla. Tämän vuoden puolella niitä on noussut viisi.
Puutarhakohtaaminen toisen ruusuhullun ja muutenkin hyvin puutarhoista ja kasveista kiinnostuneen kanssa oli todellinen onnenpotku. On niin kiva jakaa kiinnostuksen kohteita ja kokemuksia.