Kurkistuksia jouluruusuihin

 Kukkia alkaa olla auki.

Jouluruusupelto on laajentunut myös ylärinteen suuntaan. On mukava huomata, että sinne on kertynyt kauniin viininpunakukkaisia siementaimia.

Rämmin heinikkoon kuvaamaan lähempää. Se on vähän vaarallista, sillä alueella nousee narsisseja ja kaikenlaista muutakin.

Mutta kun tarhajouluruusuissa on se juttu, että kukka saattaa olla ulkopuolelta hyvin eri värinen kuin sisältä. Niihin on pakko päästä kurkkaamaan. Tämä on ihan huikean hieno sekä sisältä että ulkoa. Tämä kasvaakin aika lähellä kaikkein tumminta tarhajouluruusua.

Ransu esittelee. Oikeastaan kuvassa ei näy jouluruusuista oikein mitään, sillä ne ovat huussin takana lähes kaikki. Ransun takana on villi punainen penkki. Huussista vasemmalle ja oikealle on kyllä jouluruusuja, mutta ei niitä erota. Niin mutta onhan niitä kylväytynyt myös villiin punaiseen penkkiin, mutta ne eivät näytä olevan vielä kukassa.

Istutin alueelle alun perin kolme tarhajouluruusua: yhden puolukkapuuron värisen, yhden hyvin hyvin tumman viininpunaisen ja tämän vihreän. Tämän takana voi erottaa sitä puolukkapuuroa. Siitä on ainakin 15 vuotta. Nämä kolme ovat tuottaneet kymmeniä tai satoja siementaimia.

Olen vähän odotellut vihreäkukkaista siementaimea, mutta punakukkaiset geenit ovat varmaan voimakkaammat. Ihan vihreän vieressä on tällaisia ihan kauniin värisiä punaisia.

Kurkkasin tännekin sisälle. No kaunis on!

Kävin vaihtamassa makrolinssin, jotta saan kuvan lähempää. Nyt alkaa olla silmäkarkkia.

Tarhajouluruusuissa voi kukka olla ulkopuolelta värikkäämpi ja tummempi kuin sisäpuolelta, joka on joskus yllättävän hailea. Tämän kukan kanssa kävi toisin päin, niinkin voi käydä: tämä on tummempi sisältä. 

Tarhajouluruusuissa erityisen kaunista on valkeat heteet vasten upottavan tummaa kukkaa.

Nyt vihreän jouluruusun lähellä on yksi, jolla näyttää olevan samantyyppinen kasvutapa ja melko vihertävät kukat. No se tyyppi sattui olemaan huussin varjossa enkä onnistunut saamaan parempaa kuvaa tänään. Täytyy palata asiaan esimerkiksi aamulla tai pilvisenä päivänä, jos sellainen vielä joskus tulee. En muista, koska oli viimeksi!

Kaikkein tummimman jouluruusun lähellä on myös melko tummia, mutta yksikään ei tietenkään ole yhtä tumma, kun näihin sekoittuu myös vaaleampia geenejä toisista yksilöistä. Se tummin alkuperäinen on kuvassa keskellä.

Joskus tulee myös liiankin hailakoita, epämääräisiä vaaleita vihertävänpunertavia, ne siirrän yleensä muualle, sillä kyllä tällä tontilla lääniä riittää niillekin valloitettavaksi.

Kostean kevätniityn reunalla on vihreäkukkainen tarhajouluruusu, jonka tilasin toissa vuonna samalla, kuin tuon keltakuvioisen 'Blonde Inge' -puistolumikellonkin.

Jouluruusun piti olla ns. anemonekukkainen eli vuokkokukkainen eli sellainen, jossa on kukan keskustassa röyhelöisen kauluksen tapainen hörsellys. Harmi vain, ei ole. Ärsyttävää, kun myös ulkomaisista luotettaviksi tunnetuista taimistoistakaan ei saa sitä, mitä piti. Mutta onhan tämä muuten kaunis.

Uudet vaaleat tarhajouluruusut ovat edelleen kukassa kosteikkopuutarhassa. Tämä tyyppi näyttää kivalta leskenlehdet taustanaan.

Toisesta suunnasta näkyy kosteaa kevätniittyä ja sen reunalla nousevia päivänliljoja ja narsisseja. Niiden kaksi aivan erilaista vihreää näyttää aivan ihanalta. Lehtikuusen juurella kilkattavat lumikellot ja niitähän on vielä paljon lisää ojan tällä puolella, jolla jouluruusukin asustaa. Tuulessa tuppasi kaikki heilumaan tänään.

Vaikka tänään oli todella kylmä tuuli, päätti kevään ensimmäinen narsissi alkaa avautua. Tämä on tete- eli kihlanarsissi koivikossa, missä näkyy, että muutkin narsissit ovat pitkällä. Juuri kun mietin, että narsissit ottavat viisaan rauhallisesti, kun niissä ei näy paljon yhtään edistystä päivästä eikä viikosta toiseen. Tämä yllätti täydellisesti!

Kihlanarsissi Narcissus 'Tête-à-Tête'

Puistolumikello Galanthus nivalis

Tarhajouluruusu Helleborus × hybridus