Monday 9 August 2021

Kukat ja öttiäiset lähikuvissa

Vielä kerran on pakko hehkuttaa näitä kaikkia ihania perhosia ja muita siivekkäitä sekä kukkia!

Keisarinviitta ja laidunkarstaohdake.

Sama sinipiikkiputkella.

Myös hohtopiikkiputki on mainio hyönteiskasvi sen lisäksi, että se on hohtavan kaunis. Edessä ihanan sininen sinipallo-ohdake 'Taplow Blue'.

Alppipiikkiputki kukki jo aiemmin, mutta on hyvä vain, että näillä on eri kukinta-ajat, niinpä hyönteisille riittää ruokaa pitkin kesää.

Jos jatketaan sinertävillä, otetaanko seuraavaksi mintut. Harmaaminttu on täynnä perhosia.

Keisarinviittoja on tänä kesänä ennätyspaljon.

Kiinnitin huomiota siihen, että harmaamintun vieressä kukkivasta nukkasalkoruususta häviää terälehtiä. Yhtenä päivänä näin syyllisen itse teossa nakertamassa terälehdestä isoa palaa! Se sujui niin nopsaan, että en olisi ehtinyt juosta hakemaan kameraa. 
Öttiäinen oli musta ja suunnilleen ampiaisen kokoinen. Varmaankin se käyttää pehmeää terälehteä johonkin pesänrakennukseen, mutta hitusen ärsyttää, kun kerrankin peura ei ole tätä syönyt, niin sitten tulee joku ötökkä ja vie kukista terälehdet.

Mintuissa on muuten todella kauniit kukinnot juuri tässä vaiheessa, kun osa kukista on auki ja osa nupulla. Tämä on tunnistamaton vanha minttu tästä samalta kylältä.

Huippusininen ritarinkannus on kasvatettu Romppalan Lindan lähettämistä siemenistä.

Vielä yksi ihana sininen, nimittäin hiirenvirna. Tänä kesänä näkyi paljon myös näitä komeita punatäpliä.

Kaikki kasvit, joissa on runsaasti pieniä kukkia lähekkäin, ovat ilmeisesti hyviä hyönteisille. Aiemmin kesällä otin kuvan, jossa nokkosperhoset ovat pietaryrtillä...

... nyt jo kukat lähes lakastuneina kultasiipien kanssa.

Keltakaunokki on tullut mainittua joka kesä, siinä käy jatkuvasti vierailijoita.

Yhden keltakaunokin vieressä kukkii 'Black Beauty' -lilja, ihanaa, että tätäkään ei ole peura käynyt syömässä. Sen taustalla näkyy myös syyspäivänliljan kauniin vaaleankeltainen kukka. Keltainen on hyvä väripari aiemmin mainitun liilan lisäksi myös pinkille.

Pinkistä puheen ollen, sain tällaista syysleimua Viherpeukaloiden tilaajalahjana pari vuotta sitten. Kuvan perusteella väri oli karmea, ja lahjoitinkin osan juurakoista pois. Nyt se viimein kukkii, eikä tämä nyt niin kamala olekaan. Ehkä osa ansiosta menee villeille palsternakoille, jotka kukkivat tässä vieressä kellanvihreinä – erinomainen väriyhdistelmä! Nyt en muista lajiketta enkä löydä tietoja, ehkäpä syysleimun lajike on 'Candy Twist'.

Syysleimu Blue Flame ja ampiaisvieras.

Laukoissa riittää ihania värejä ja kukintaa loppukesäksikin. Tämä on rikkilaukka. Aika matala; tämän voisi siirtää paikkaan, jossa se näkyisi paremmin. Kun raivaa uusia istutusalueita, tulee joskus myös luotua aiempaa parempia paikkoja kasveille.

Alppipenkki on hyvä paikka monelle laukalle. Tänä kesänä siinä kukki ensimmäistä kertaa itse siemenestä kasvatettu pisaralaukka.

Takaisin perhosiin. Kaaliperhonen kaukasiankirahvinkukalla.

Ruusukin houkuttelee. Sitruunaperhonen laskeutui tutkimaan Crown Princess Margaretan kukkaa, se on haalistunut oranssista vaaleanpunaiseksi.

Kukkien loistosta olen niin iloinen tässäkin kohdassa, jonka peurat ovat tähän asti aina parturoineet. Siinä on mennyt suopayrtti, virginiantädykkö, kellopeippi ja virmajuuri kaikki samalta korkeudelta, nyt niiden kukista on saanut ihailla itsensä kylläiseksi. Toivottavasti kylläisiksi ovat tulleet myös hyönteiset.
Valkokukkainen rikkaporkkana kylväytyy kaikkialle, ja vain harvasta paikasta sitä raaskii kitkeä.

Varjoliljatkin saivat kukkia tänä kesänä rauhassa ja ne houkuttelivat runsain mitoin kiitäjiä ja yökkösiä.

Kaiken kaikkiaan hyvin kelvollinen kesä! Kruunuksi vielä siemenestä kasvatetun Passiflora morifolian ensimmäinen kukinta. Olin nähnyt kukat vain kuvassa, todellisuudessa ne ovat todella pieniä, ihastuttavia miniatyyri-kärsimyspassionkukkia!


Alppipiikkiputki – Eryngium alpinum
Harmaaminttu – Mentha longifolia
Kaukasiankirahvinkukka – Cephalaria gigantea
Keltakaunokki – Centaurea macrocephala
Laidunkarstaohdake – Dipsacus fullonum
Nukkasalkoruusu – Alcea rugosa
Pietaryrtti – Tanacetum vulgare
Pisaralaukka – Allium carinatum ssp. pulchellum
Rikkaporkkana – Daucus carota
Rikkilaukka – Allium flavum
Sinipallo-ohdake – Echinops bannaticus
Sinipiikkiputki – Eryngium planum
Suopayrtti – Saponaria officinalis
Syysleimu – Phlox paniculata
Syyspäivänlilja – Hemerocallis citrina
Varjolilja – Lilium martagon

12 comments :

  1. Ihania perhoskuvia! <3 Tänä vuonna meilläkin on ollut perhosia runsaasti, mikä on ihan mahtavaa. Ollaan Mison kanssa päivystetty punahatun vieressä, minä kameran kanssa, Miso lähinnä testaillut metsästystä. Nolla kiinni saatua perhosta, onneksi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. On tosi ihanaa, että perhosia ja ötököitä on paljon. Voi pientä Misoa, voin kuvitella, miten hän on kiinnostunut perhosista!

      Delete
  2. mahtavia kuvia! Ihania perhosia.
    Eilen olikin perhosia niin että väistellä sai. Oli monenlaisia mutta neito-ja amiraaleja pääosin. Yhtäkään amiraalia en saanut kuvaan, olivat niin iloisia lennossaan. Neitoperhoja muutaman onnstuin kuvaamaan ha huonosti nekin
    Nuo sinun kukkavalikoimasi on todella upeita. Paljon sellaisia jotka ei täällä ota menestyäkseen, karu Suomenselkå.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Amiraalit ovat nopeita käänteissään!
      Onneksi on paljon kukkia, joista hyönteiset pitävät.

      Delete
  3. Ihana perhoskesä on ollut. Perhosia ja kimalaisia tosiaan kiinnostavat eniten ne kasvit, joissa meden saaminen on helpointa. Olen ollut onnellinen myös siitä, että oma puutarha tarjoaa pölyttäjille oikeasti ravintoa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. On todella ihanaa nähdä, kuinka paljon elämää oma puutarha auttaa ylläpitämään.

      Delete
  4. Paljon on perhosia meilläkin liihotellut. Missähän se miun rantapenkin hohtopiikkiputki luurovaa, viimekesänä ol toistametrii korkii ja veti pölyttäjiä puoleensa. Nyt ei noussukkaan, onkohan hävinny lopullisesti? Siulla on siellä monenmoista kasvii mistä suap mettä pörriäiset. Hyvä kun peurat on jättäny ihailtavia kukkijia rauhaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hohtopiikkiputki taitaa olla kaksivuotinen, ainakin itse olen tehnyt sen havainnon, että kukinnan jälkeen kasvi häviää, mutta tuottaa siementaimia. Ensimmäisenä vuonna ne tekevät vain lehtiruusukkeen, olisiko siellä rantapenkissä kumminkin niitä? Ne eivät edes ole vielä hopeaisia, mutta tunnistaa piikkiputkimaisista lehdistä kyllä.

      Delete
  5. Hienoja perhoskuvia. On kiva, kun olemme saaneet nauttia hyvästä perhoskesästä. Mietin tuossa just eilen, että montakohan perhoskuvaa olen tänä kesänä ottanut. Eli aika monta! Keisarinviitta on upea.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tänä kesänä on saanut ihailla ihania perhoskuvia vähän joka blogissa. Ihanaa, että niitä on ollut niin paljon.

      Delete
  6. Mahtavaa miten hyvin kaikki on säilynyt peurojen hampailta. Ei pelkästään sinun ilon takia vaan myös perhosten ja muiden pienten siivekkäiden takia. Miten paljosta ovat jääneet paitsi edellisinä vuosina.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta, ihanaa, että kukista on nyt päässyt hyötymään moni ötökkä!

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!