Aurinkoisen päivän kunniaksi etsin kesäisiä kuvia. Kesäkuun alkupäivät ovat hurmaavan rehevyyden aikaa – ja orjuuttavan ruohonleikkuun, mutta ei ajatella sitä vielä. Valitsin tähän kuvia, joissa on kasoja ja rojuja ja pinoja, ja silti kaikki näyttää jotenkin kauniilta. Onhan kesä ♥
Joku laatoitus on tässä kesken, ja laatikko, jossa kuskaan taimia, näyttää olevan keskellä pihaa, ja sahapukki siinä kohdassa, jossa oli pari suurta katkennutta katajan oksaa koko viime kevään.
Unfinished business
Some summer pictures of piles, heaps and unfinished bits (are there any that are ever finished??). The early summer greenery just makes everything enchanting.
Tässä katajan sahatut pöllit ovatkin jo matkalla pilkottaviksi talon toisella puolella. Täällä on lautakasaa sun muuta, yksi iso pino huussin edestä hävisi viime syksynä, ne pilkottiin polttopuiksi. Tilalle tuli uusi oranssi istutusalue, saa nähdä mitä oranssia siinä mahtaa jo tänä keväänä kukkia!
Vanha talo on ikuisesti kesken, mutta sen vieressä oleva punainen villi penkki on alkukesän asussaan oikein viehättävä.
Kivimuuri tontin rajalla on kesken ja esikkopelto kovin villi, mutta on tämäkin ihanaa katsottavaa näin talvella...
Kesäkuun alussa esikkopellossa kukkivat metsäkurjenpolvet ja kevätesikot.
Kuvissa näkyy kaikenlaisia rumia keppejä, tappeja ja verkkoja. Yritän suojella kasvejani epätoivoisesti peuroilta ja kauriilta. Ehkä jonakin päivänä tonttini ympärillä on aita/pensasaita/aidanne, niin etteivät hirviöt ainakaan näin runsaslukuisina saavu tekemään tuhojaan. Tällainen tulppaanien kukkaloisto ei olisi mahdollista ilman verkon tuomaa suojaa.
Sepelikasa odottaa siirtämistä sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan. Puutarhani hienoin ja toistaiseksi ainoa lähes valmis osa, muotopuutarha, on aivan tuossa vieressä. Tällaista tämä oikeasti on, vähän niin kuin katsoisi kuvia jonkun tv-sarjan tekemisestä, missä näkyvät mikrofonit ja lavasteiden rumat takaseinät sun muut. Mutta en varmaan ihan hirveästi yritä kaunistella totuutta muutenkaan, en pidä sellaisesta, vaan asiat ovat niin kuin ovat.
Tällaista meillä on ja ihan hyvin viihdytään. Kovasti vaan odotellaan uuden puutarhakauden alkamista!
Kevätesikko – Primula veris
Metsäkurjenpolvi – Geranium sylvaticum
.JPEG)
.jpg)
Luikerteleeko teillä siellä paljon kärmeksiä kesäisin? Onko sulla mitään vinkkejä siihen, miten kannattaa tasapainoilla luonnollisen kauniin puutarhan ja käärmepiilojen välillä?
ReplyDeleteEi ole kovin paljoa, asun keskellä kylää ja varmaan ihmis- ja eläinliikenne (naapureilla on koiria) saa käärmeet etsiytymään rauhallisempiin paikkoihin. Viime kesän saldo oli yksi pihalla bongattu rantakäärme. Musti-kissani metsästää lisäksi käärmeitäkin.
DeleteTuo on varmaan sellainen kysymys, johon jokainen miettii oman vastauksensa omien arvojensa mukaan...
Kyllä viihtyisin minäkin noissa maisemissa. Huomasin että muotopuutarhalle menee polku korkeiden heinien välissä, ihana! esikkopelto näyttää mahtavalta paikalta, se pitääkin olla juuri tuollainen villin rehevä ja runsas.
ReplyDeleteTuo polku menee kuivan kedon läpi, jossa kasvaa juuri tuossa kohdassa harmillisen paljon juolavehnää! Mutta kiva kontrasti tulee muotopuutarhan ja kedon välille.
DeleteKiiltokuvamaiset esittelyt ovat asia erikseen. Minusta on tosi mukavaa katsella juuri tällaisia kuvia, joissa näkyy normaali elämä. Tulee sellainen olo, että muidenkin puutarhoissa kasat ja risut saattavat jäädä pitkiksikin aikaa paikoilleen, kun tulee jotain tärkeämpää tekemistä. Ihanaa ja kannatettavaa rehellisyyttä!
ReplyDeleteEsikkopelto kuulostaa ja näyttää hurmaavalta ja erittäin houkuttelevalta. Taitaisin olla ihan pyörryksissä joka kevät, jos minulla olisi esikkopelto. Kuin jossain runossa.
Kylläpä tuli toiveikas olo ja kesän tuoksut välittyivät tänne saakka. Kiitos Saila päivän piristyksestä.
Totta, en minäkään jaksa katsoa pelkkiä nättejä kuvia (varsinkaan lähikuvia kukista, kun tuntuu, että niissä ei ole oikein mitään sisältöä). Kaipaan turinoita ja tarinoita.
DeleteEsikkopellon yllä kasvaa pari saarnea, ja niiden lehdet kuulemma parantavat maata - näköjään, tuossa on tosi hyvä lehtomainen paikka, keväällä aika märkäkin, mutta se ei näemmä esikkoja haittaa. Saa kitkeä heinää ja koiranputkea tosin aika rankalla kädellä, saisi ahkeramminkin!
Kiitos kommentista Between!
Syvä huokaus kesän perään kuuluu täältäkin :)
ReplyDeleteNiinpä. Kesä.
DeleteKivoja kesäisiä kuvia. Kyllä näitä mielellään kesää unelmoiden katsoo, vaikka kaikki ei olekan niin kliinistä ja viimeisen päälle viilattua, vaan realistista. Omastakin pihasta löytyy jos jonkunlasita romukasaa, voisihan niitä taas ensi kesänä vähän yrittää siivoilla...
ReplyDeleteKaikilta niitä löytyy, turha teeskennellä ettei kasoja olisi. Tosin jonkun alueen raivaamisesta saa kyllä tosi hyvän mielen, joten sen puolesta suosittelen siivousta!
DeleteKuvissa näkyy tekemisen meininki! Sehän se on juuri parasta koko elämässä. Koti täytyy olla sellainen, missä voi elää ja puuhastella lempiasioitaan.
ReplyDeleteJa tuo vihreys on niin raikasta ja ihanaa. <3
Niin, koko ajan on joku projekti menossa. Sitähän se on! Talvi on niin tuskastuttavaa, kun ei pääse puuhailemaan pihalla.
DeleteKyllä siun puutarha on upea, mukava katsella näitä kuvia, kun taas on maa valkea, eikö tämä talvi koskaan lopu
ReplyDeleteKai se loppuu sitten, kun sen aika on...
DeleteKieltämättä kiva nähdä näitä kesäkuvia!
ReplyDeleteKun vielä pääsisi noihin kesäkuviin käyskentelemään ja nuuhkimaan...
DeleteMukava katsella tämmöisiä puuhastelu-pihoja, aina on jotain tekeillä ja suunnitelmissa - sellaistahan se elämä on ja pitääkin olla. Ja aina vähän kerrassaan kun tekee ilman mitään urakoita tai pakkoa, on se mielekästä puuhaa. Nautinnollista sellaista.
ReplyDeleteNiin, että saa tehdä omaan tahtiinsa, se on niin rentouttavaa.
DeleteNäissä kuvissa on tunnelmallista naturalismia ja elämän makua, semmoisesta minäkin tykkään! Kesän vihreys, valo ja kukkaset ovat pelkkää kauneutta ja kuvissa näkyvät työmaat tuovat iloisen twistin maisemaan.
ReplyDeleteTuo valo ja vaalea vihreys on ylellisyyttä!
DeleteKesä näyttää ihanalta :)
ReplyDeleteNiin näyttää ja onkin :-)
DeleteVoi sitä kesän vihreyttä ja ihanuutta. Kyllä kesällä on kaunista, siitäkin huolimatta että paikat ovat rempallaan.
ReplyDeleteNiin on. Kaikki rempallaan ja kaikki pitäisi ehtiä tehdä siinä lyhyessä ajassa, joka on kesä, ja siitäkin ajasta kolmasosa tuntuu menevän ruohonleikkuuseen :-D
DeleteTuo esikkopelto saa minut aina ihan huumaan, sellainen pitäisi kaikilla olla! Ja nuo kasat, ne ovat merkki että täällä touhutaan ja paljon! Kasoja on välillä meilläkin, isäntä kyllä inhoaa kaikkea muuta paitsi vaatekasoja, minä taas hävitän niitä! Kuvissasi on niin ihanan vihreää ja rehevää sekä ihana Ransu!
ReplyDeleteBloggeri tunnisti etten ole robotti :D :D
DeleteHyvä juttu!
DeleteEsikkopelto on ihana, vaikka onkin epähienosti huussin takana - mutta itse se on paikkansa valinnut.
Puutarha on ikuisesti kesken. Olisi hurjaa jos jonain päivänä pihalle astuessa huomaisi kaiken olevan viimeistä piirtoa myöten valmista, ei enää mitään tehtävissä. Muuttohan olisi silloin ainoa vaihtoehto. Tänään aurinko jo lämmitti, kevättä kohti.
ReplyDeleteOlisikohan ihan mahdollistakaan, että puutarha olisi koskaan valmis, vaikka sen rakenteet sitä olisivatkin! Kasvit kasvavat, niitä pitää siirtää, leikata ja jakaa, jotkut kuolevat, rikkaruohot ilmestyvät... onneksi.
DeleteRakastan sun ihania villejä penkkejä: punainen villi penkki ja esikkopenkki. Haaaveilen nyt esikoista. Siemenet on nyt tilattu ja tällä viikolla pääsevät multiin.
ReplyDeleteToivottavasti onnistut! Mulla ei ole koskaan tähän asti onnistuneet esikot siemenistä, nyt on ollut pari purkkia talven yli ulkona, jos ne vaikka keväällä itäisivät. En uskalla toivoa. Tai olikohan ne jo kaksi vuotta vanhoja kylvöksiä...
DeleteIhanan vihreää! Hyvä että on puutarhassa ja nurkissa hommia..
ReplyDeleteMinul projektit aina venyy ja venyyy jokin nurkka aina kun pommin jäljiltä.
Niinpä. Joskus tuntuu, että koko piha on pommin jäljiltä. Mutta sitten välillä saa jonkun isomman ryteikön tai kasan kokonaan pois, se on juhlaa.
DeleteAhhh, mikä vihreys! Joka paikka oikein tursuaa heleää elinvoimaa.
ReplyDeleteKasat sun muut ovat elämään kuuluvia, olisihan se nyt kauheaa jos aina kaikki olisi moitteettomasti tiptop. Meilläkin takapihan rytöläjät välillä harmittaa, mutta sitten vaan siirrän niitä vähän syrjempään ja taas voi unohtaa koko kasat ja keskittyä johonkin muuhun.
Elinvoiman tursaus, se on niin kuumottavaa! Talvella sitä voimaa on vaikea uskoa tuosta jäätyneestä maasta löytyvänkään.
DeleteLäähpuuh, mä näin vain vehreyttä ja kesää!
ReplyDeleteVehreyttä, kesää ja Ransu ♥
DeleteOn niin kaunista!! Minusta on ihanaa, että otat realistisia kuvia, ne antavat niin paljon enemmän kuin vaikka kukan lähikuvat. Tuo punainen penkki on niin mun lemppari, se on täydellinen. Ja ihanan villiä tunnelmaa, se on just parasta. Voisiko osan nurmea tilalle laittaa vaan niittyä? Rasittavaa jos kokoajan joutuu nurtsia hiomaan.
ReplyDeleteTotta, ei sellaisia lähikukkakuvia jaksa ainakaan jatkuvasti katsoa, vaan kaipaa kuvalta vähän enempi informaatiota.
DeleteMinulla on nurmena tontista vain murto-osa, nuo paikat joissa eniten tulee liikuttua... yritän suunnitella uudet raivattavat alueet niin, ettei niihin tulisi leikattavaa nurtsia lisää, saa nähdä miten se onnistuu. Olisi kiva laittaa paljon laattapolkuja yli-isojen istutusalueiden lomaan. Nurtsin leikkuu on rasittavaa, muuten en kyllä uhraa sille mitään hoitoa! Pelkkää giljotiinia ;-)
Oi, mitä muhkeaa vihreyttä!
ReplyDeleteMeidänkin tontilla on vaeltelevia sora-ja multakasoja. Seulanpääkivikasa on sentään pysynyt jo muutaman vuoden paikoillaan, vähän pienentynyt ainoastaan. Lautakasoja löytyy myös.
Talon ei tarvitse olla edes kovin vanha, silti siinä riittää aina tekemistä ja pahin painajainen olisi jos joku puutarhaohjelma olisi käynyt poissaollessani tekemässä puutarhan valmiiksi. Kaivurilla repinyt kaikki pois ensin ja sitten laatoittanut suurimman osan pihasta ja muualla kuorikatetta josta kurkkisi muutama pikkuinen kataja!
Puutarha ei ole koskaan valmis, siksi tarvitaan niitä kaikenlaisia kekoja ja kasoja :)
Meillä miehen lempipuuhaa on nurmikon leikkaaminen, minä taas tykkäisin vähän boheemimmasta nurtsista. Onneksi meillä on Ruusan kanssa se kevätkukkaniitty. Sinne ei ole ruohonleikkurilla asiaa!
Ihana se sinun ja Ruusan kevätniitty :-)
DeleteHuh, tuo laatoitus-kuorikate-havu-painajainen! Onneksi on omat visiot ja projektit. En tajua sitäkään, että naapuristani olisi hienoa, jos joku tv-ohjelma tulisi ja laittaisi taloni kerralla valmiiksi. Varmaan mukiloisin moisen tv-ryhmän, jos osuisin paikalle! Jotkut jalkalistaprofiilit suoraan jostain Starkista. Aarghhhhh!
Oih ja voih, miten ihania kuvia<3 Yleensähän se on niin, että vain oma silmä näkee ne kasat ja muut keskeneräisyydet. Vieras näkee vain kauneuden<3
ReplyDeleteMeilläkin taas ensi kesänä ja vielä varmaan parina seuraavanakin on piha täynnä kaikenlaisia maakasoja. Lumien sulaminen tuo esiin koko karmeuden. Toisaalta ilman kasoja ei voi koskaan saada mitään uutta aikaiseksi, joten oikeastaan rakastan niitä, ne kuuluvat eloisaan elämään:)
Niinpä! Minuakin aina ihmetyttää, kun pihojen omistajat häpeilevät jotakin kompostipaikkaa tms. Nekin kuuluvat puutarhaan! Mutta ehkä nuo paraatipaikalla olevat lautakasat sentään... no, ne pienenevät joka vuosi. Hitaasti.
DeleteMinua harmittaa joka talvi etten kuvannut edellisenä kesänä ihan kaikkea, siis niitä rumiakin kohteita. Niistä kun olisi enemmän apua talvella pihan suunnittelussa ja seuraavien vuosien toimenpiteiden hahmottamisessa. Yksityiskohtaiset kukkakuvat ovat kauniita, mutta ei niistä apua ole kun pitäisi hahmottaa isoja kokonaisuuksia. Sama juttu remontin kanssa. En kuvannut talon remontin aikana paljoakaan kun se kaaoksen keskellä asuminen ärsytti ja rasitti enkä halunnut ottaa siitä vielä muistojakin. Mutta olisi pitänyt ottaa, jo nyt niistä olisi ollut apua ja ainakin tulevaisuudessa muisteltavaa mitä tehtiin missäkin vaiheessa.
ReplyDeleteNiin totta! Ja pitäisi myös ottaa kuva ENNEN rempan aloittamista, niin näkisi jotain eroakin, ennen-aikana-jälkeen -kuvia on kiva katsoa - sitten jälkikäteen ;-)
DeleteTämä oli lääkettä keväänkaipuuseen, kiitos näistä kuvista!
ReplyDeleteOn niin jäistä, että kevät tuntuu olevan kovin kaukana...
DeleteKiitos näistä kesäkuvista Saila! Odotan kovasti kesää!!
ReplyDeleteKiitos kommentista Hyvä Mieli ja mukavaa kesän odotusta!
DeleteHei Saila! Saanko kysyä minkä sävyinen tuo ihana sininen on millä olet maalannut tynnyrit yms. Olisiko sinulla sen värikoodia?
ReplyDeleteHei!
DeleteOlen käyttänyt aika montaa eri sinistä, mutta sadevesitynnyrit on maalattu Miranolin sävyllä J354, Päiväuni.
Aiheesta löytyy oma postauskin täältä: http://saaripalsta.blogspot.fi/2010/09/operaatio-taivaansinista-sadevetta.html
Näyttää siltä kuin puutarhassa kuuluukin;)
ReplyDeleteMeillä ainaskin löytyy myös kaikkea pihaan liittyvää (ja ehkä muutakin) tarpeellista puutarharhasta.
Sitä paitsi kesäkuvia on aina ihana katsella!
Kesä on ihana, vaikka missä risukasassa!
DeleteJep, kyllähän puutarhan pitääkin olla aina keskeneräinen. Minä ainakin tylsistyisin jos piha olisikin yhtäkkiä "valmis". Kyllähän sitä pitää puuhaa olla :)
ReplyDeletePuuhaa on, vähempikin riittäisi :-D
DeleteIhanan vehreää... näitä kuvia on ihana katsoa kun ulkona sataa lunta eikä näy muuta kuin valkoista kinosta :)
ReplyDeleteHuippua kun on niin iso piha että sinne mahtuu sorakasaa ym. Kätevää!
Hmm, ei tämä ihan niin iso ole etteikö sorakasa olisi koko ajan silmissä, ja lautakasat sun muut.. joku päivä niitä ei ehkä enää ole. Ehkä.
DeleteKamalaa kun kevättä vain ei kuulu. Onneksi kohta on maaliskuu. Sitten saa luvan kuulua!
Sahatuista katajanpölleistä tuli varmaan ihana tuoksu.
ReplyDeleteLeikkurilla tehty polku on siisti! Siis kiva!
Voisko sitä tehdä vaan tuollaisia polkuja nurmikolle...sanoo hän joka inhoaa nurmikon leikkaamista ja on tämän huushollin leikkausvastaava.
Ei toimis tämmösellä asuinalueella, jossa pihat on tehty tasaselle pellolle ja naapurin tontti on...no naapurissa!
Tummat tulpaanit on upeita. Voi että, on sulla siellä vaikka mitä!
Juu, ihan hyvin voi antaa osan nurmesta kasvaa niityksi ja leikata vain polkuja ristiin ja rastiin! Mutta riippuu vähän maasta ja paikasta, miten se niitty kasvaa... tällaisella savimaalla siitä tulee äkkiä vyötärönkorkuista pöheikköä, mutta tuossa kuivassa kohdassa onnistuu, kun siihen tulee vain matalakasvuinen keto.
DeleteSavimaa täälläkin. Täytyy miettiä asiaa.
ReplyDeleteMieshän on ehdottanut, että annetaan nurmikon kasvaa vaan..olen sanonut ettei siitä kyllä kaunista niittymaisemaa saa. Viime kesänä, kun jätin leikkaamatta peltoon ulottuvan ( matala oja välissä) tontin rajan, johon kasvaa luonnonkukkia. Minusta se oli kiva, jonkun mielestä epäsiisti, mutta oma piha! Ensi kesänä alue suurentukoon.
Niin, kyllä jotkut kohdat on nättejä vaikka puskisivatkin rehevää kasvua, ja jos alkaa alkukesän jälkeen kauneus rapistua niin sitten voi aina niittää loppukesäksi.
DeleteAi, ai Saaripalstan kesä.
ReplyDeleteAjatella, miten vihreältä ja rehevältä kaikki näytti kun miettii, miten hitsin kylmä ja sateinen viime kesä oli. Nyt TÄYTYY tulla muutos. Kesän kuuluu olla sopivan lämpöinen ja sopivassa suhteessa kostea, että kasvit viihtyvät ja komistuvat.
Ilman huomiotani eivät jääneet pääsiäispostauksessa poseeranneet mirrit, sointuvat tosiaan hyvin keltaiseen tuukiin.
Hekin haluavat ehdottomasti suloisen suven, jotta myyränmetsästys onnistuu ja leppoisat kissanpäivät taattuja : )
Odotelkaamme siis kevättä,
Sirpa
Kiitos ihanasta kommentistasi!
DeleteOikeastaan viime kesä oli aika ihanteellinen, kun saaristossa on yleensä liian kuivaa - heinäkuussa kaikki palaa rumaksi, mutta nyt puutarha oli vehreänvihreä vielä heinäkuun lopussakin! Elokuun alussa sitten kuivuus alkoi...
Ransu sitä paitsi ei viihdy helteessä ollenkaan, viileää ja sadetta on säätila hänen mieleensä ;-)
Mutta me muut toivomme kyllä hieman lämpimämpää kesäkuuta kuin viime vuonna!
Jos kaikki on äärimmäisen tiptop ja viimeisen päälle parturoitua, tulee tunne ettei puutarha kuulu kenellekään ja ettei siellä saisi edes olla.
ReplyDeletePuutarhasi on juuri sopivasti asutun oloinen; koko ajan jotain menossa ja suunnitteilla.
Totta turiset. Kyllä puutarhani on todellakin asutun oloinen :-D Ja niin taitaa sinullakin olla, kaikenmaailman kivipyörylöiden rakentamisen kanssa jne ;-)
DeleteIhania kesäkuvia. Tuo on niin tuttu tunne, on helpottavaa paeta ulos keskeneräisen talon rempasta. Eihän sitä ole kestänyt kuin 15 vuotta...
ReplyDeleteTämäpä huojentava tieto ;-)
Delete