Istutin lisää pensasaitaa. Eilen istutin kymmenen metriä ja taimista riitti vielä pieneen pätkään toisaallakin. Tämä on samaa lajia kuin istutin keväällä: euroopanpyökkiä. Se pitää lehtensä talvellakin tammen tapaan, ja tuottaa ihastuttavan lämpimänruskean elementin talviseen pihaan. Peurat eivät syö pyökkiä, joten toivon todella saavani tästä parimetrisen peura-aidan.
Today's work and play
I have continued the beech-hegde project that started in the spring. This time the other end of the plot got a hegde. I so love the warm brown appearance of a beech hedge in the winter. The problem is that no Finnish nursery sells bare-root beech whips, so they must be specially ordered from Holland. Beech is only hardy here in the south-west.
Onko kukaan koskaan huomannut, että koivullakin voi olla silmä?
Tarkkailun kohteena oli pikkuveli.
Päivä oli tuulinen, joten hepulin ainekset olivat kasassa.
Sitten alkoi rankkasade. Täydellisesti istuttamisurakan päätteeksi. Vietin lukuhetken pasuunapuun alla pelargonien ja huone-esikon seurassa.
Lukuvuorossa on Kate Mortonin The Distant Hours. Olen kovasti ihastunut Mortoniin ja ilahduin, kun huomasin, että häneltä on tullut uusi kirja, The Lake House. Se on vasta saatavilla kovakantisena, joten täytyy odottaa hetki pokkarin ilmestymistä – lisäksi hankin nekin mieluiten käytettynä. Ei se mitään, hyvää kannattaa odottaa!
Euroopanpyökki – Fagus sylvatica
Pasuuna – Brugmansia
Ooh, pyökkiaidasta tulee upea! Tai siis on jo nyt sitä. Minäkin tykkään noista Mortoneista, en tiennytkään uuden ilmestyneen, mukava kuulla. Hyvien kirjojen odottaminen on aika mukavaa, varaan usein kirjastosta ja kestää noin puoli vuotta kun saa jonkun huippukirjan käsiinsä. Ihastuttava lukunurkkaus sinulla, ihastelen sitä aina!
ReplyDeleteItse asiassa edellistäkään lukemaani Mortonia (The Secter Keeper) ei vieläkään ole suomennettu, voin lainata engl. kielisen pokkarini sulle, jos haluat lukea? Se oli minusta huippuhyvä.
DeleteToisaalta ihanaa luettavaa on ihana odottaakin.
Täydellinen lukunurkkaus, kukkea ja tunnelmallinen. Tuommoisen kissansilmäkoivun minäkin haluaisin pihalleni. :)
ReplyDeleteKissansilmäkoivu on paikallinen erikoismuoto ;-) Ja mikään ei jää siltä huomaamatta!
DeleteSametti Hortensia vei sanat suustani ;) ihan samaa tuumin tuosta pyökkiaidasta, hienoa että sait lisää taimia käsiisi. Mortonit ovat jääneet itseltäni huomaamatta, täytyisi tutustua. Illat menevät isännän kanssa Downton Abbeyn tuotantokausia tuijottaen, kiva kun on yhteinen harrastus edes hetken! Tuo lukunurkkaus on uskomattoman tunnelmallinen, lehvästön alla, kukkaniitty seinällä ja punainen samettinojatuoli ja tietenkin lasi viiniä, huippua!
ReplyDeleteVoi että, Downton Abbey on huippusarja! Ystävän kanssa olemme pitäneet maratooneja katsomalla kokonaisia tuotantokausia kerrallaan. Vaikka kuinka monta kertaa!
DeleteSuosittelen lämpimästi Kate Mortonin kirjoja, niiden tarinat vievät mennessään.
Lukunurkkaukseni on supertunnelmallinen, kun vielä tuli rätisi porinmatissa ja myöhemmin tein sen hellalevyllä ruokaakin. On kivaa, kun ei tarvitse napsauttaa sähköhellaa päälle ollenkaan.
Onpa erikoista että koivulla on silmä ;)
ReplyDeleteEhkä Musti leikki merirosvoa maston tähystyskorissa.
DeleteTunnelmallista :)
ReplyDeleteOn kyllä. Päivänvalo saisi silti riittää vähän pidemmälle... tuntuu, että ilta tulee aivan liian aikaisin ja pihatyöt täytyy lopettaa vallan kesken.
DeleteHerttinen, istutushommia marraskuussa. Noh, saaristoelämää :) Hieno muuten tuo Ransun lentokuva tuossa sivupalkissa.
ReplyDelete-Hellu ja Blackie Kahden Naisen Loukussa
Saaristoelämää todellakin! Olen istuttanut joka marraskuu, kun lokakuun lopussa on niin hyvät lopetusalennukset monilla taimistoilla. Täällä on tänä syksynä vieläpä erityisen lauhaa, tosin myös ennätyskuivaa. Onneksi tuli sade.
DeleteRansu on liito-oravan ja kissan risteytys ;-)
DeleteVoi hitsi mä olen hönö, mä tuijotin koivua enkä vaan löytänyt sitä silmää! Pannaan ikänäön piikiin, eikä puusilmäsyyden :D
ReplyDeletePojille rapsut japusutjarapsutjasössötykset <3 Ihana lukunurkka, muuten !
Hih, puusilmä tosiaan!
DeletePojat kiittävät, tuhisevat sängyssä - sadepäivä.
Jos seinillä voi olla korvat, niin miksei koivulla silmät? ;)
ReplyDeleteTotta :-D
DeletePyökkiaita oliski upeeta ja varsinkin kun peurat ei syö sitä.
ReplyDeleteMenestyiskö meillä? Kuivas ja kivikkoista maastoa..
No mikä ettei menestyisi. Ymmärtääkseni pyökkimetsät kasvavat kohtuullisen kuivilla paikoilla. Siitä saa kauniin leikatun pensasaidan, tosin leikkaamista ei saa unohtaa kun kyseessä on suuriksi kasvavat puut.
DeleteHärligt med regn! Bastuvattnet har varit på kort en tid redan men nu blev det äntligen litet påfyllning :) Lika roligt var det inte att köra till stan i duggregn och mörker men det till all tur bra. Ha det skönt där på holmen!
ReplyDeleteVoi nej, du körde till stan... det är skönt här även när det regnar! Som du vet.
DeletePyökkiaidan kasvua on kiva seurata. Samalla se on vähän kuin näyttäisi pitkää nenää peuroille, ähäkutti!
ReplyDeleteMinulla olisi istutettavaa mutta länttäsin kaikki valeeseen perunapeltoon. Puutarhainto on kadonnut tämän vuoden osalta :D
Toivottavasti se on nenännäyttö peuroille! Vaikka onhan niillä vielä yllin kyllin sisäänpääsypaikkoja pihalleni.
DeleteKyllä se into sieltä keväällä taas nousee pinnalle. Väliaikaisistutuksessa menevät varmasti ihan hyvin talven yli.
Nuo pyökit olisivat kyllä täydellinen pari meidän tammirouvalle, joka ei luovu koltustaan kuin vasta seuraavana kesänä uusien lehtien myötä. Tykkään talvella sen ruskeiden lehtien kahinasta <3
ReplyDeleteTotta, tulisi kaunista ruskeaa yhdessä. Talvella kun ei muuten ole lehtiä, niin näistä oksiin jääneistä tulee kivaa elämää pihalle. Ja matalassa auringossa lämmin ruskea väri on kovin kaunis.
DeleteOo la laa, peuran kestävä aita kuulostaa mahtavalta!
ReplyDeleteIhana, tunnelmallinen lukupaikka. Monta pusua saaristolaiskissoille ♥
Kasvaisivatpa nopeasti, mutta juurten kasvamiseen kuluu kyllä ensimmäiset pari vuotta. Jospa nyt selviäisivät ensimmäisestä talvestaan, kun ovat lähes irrallaan maassa, eivät ehdi ankkuroitua ollenkaan ennen talven tuloa.
DeleteMenen heti välittämään pusut >^-^<
Oi mikä aitaidea! Minäkin sain reissusta taas yhden istutusidean, joka tavallaan on tavallinen, mutta Suomessa ei samoin käytetty kuin Keski-Euroopassa. Keväällä sitten alkaa...;)
ReplyDeleteMe olemme istuttaneet tammia ja niitä taitaa olla montaa sorttia: toisista lähtevät lehdet ja toisista ei. Nyt olenkin yllättäen tykästynyt niihin, jotka pitävät lehdet, niillä nehän ovat kuin osa talvipesäää.
Ah, haluan samanlaisen lukunurkkauksen kuin on sinulla!
<3
Tammista toiset tosiaan pitävät kovin kiinni lehdistä, toiset taas ei. Ovat yksilöitä nekin. Tammistakin voi kasvattaa pensasaidan.
DeleteLukunurkkaukseni on todella kiva. Enkkä yhtään epäile, etteikö sinullakin olisi tunnelmallinen lukupaikka!
Kuullostaa ihan ykköspäivältä.
ReplyDeleteEi ole päivät veljeksiä.
Ihana pyökkiaita kasvamassa, joten voi heittäytyä lukuelämysten pyörteisiin.
Kovin pimeä päivä oli, vaikka aamupäivä olikin ihan periaatteessa hyvä keli. Huomenna voi taas ehkä iltapäivällä istuttaa. Hyvä vain, että tuli sateita, maa pölisi lapionmitan syvyydeltä asti.
DeleteAika vinkeä erikoiskoivu. Taitaa olla taas sellainen puutarha-ammattilaisen ihan itse risteyttämä. Luultavasti myös suojelukohde, jos suinkin sana siitä kiirii yli Suomenmaan - kuten on nyt tehnyt.
ReplyDeleteTuo on ehdottomasti suojelukohde :-)
DeleteMenestystä aidalle! Musti =)
ReplyDeleteLämpimän ja rennon näköistä...sielläkin! Ihana lämmin pesiytymään houkutteleva valo.
Kiitos, toivon menestystä minäkin! Ainakin sateet tulivat kuin tilauksesta :-)
DeleteKyllä on lämmin ja mukava sisällä, seuraavaksi saunaan ja sitten varmaan taas kirjan pariin. Kun sain loput taimet ja sipulit juuri maahan.
Olet vielä löytänyt muutaman väripilkun syksyisen Saaripalstan mailta, haikeus iskee täysillä päälle, "tule pian, uusi kevät ja kesä". En uskonut, että koivulla on silmä, nyt uskon, tai onko "joku" kenties kömpinyt puunrungon sisälle?
ReplyDeleteSirpa
Tulisipa kevät tosiaan pian. Joulu- ja tammikuu saisivat jäädä välistä pois, niin se tulisi nopeammin :-)
DeleteMinäkin luin viikolla Mortonia, tykkään kovasti. Ja sivuja riitti yli 700, sai siinä istua illan jos toisenkin sohvannurkassa;)
ReplyDeleteOnneksi Mortonissa riittää luettavaa, ja vaikuttaa olevan tuottelias kirjailija, kun uutta tulee säännöllisesti :-)
Delete