Hei, Minä täällä.
Olen kuullut joistakin sinisistä norjalaismetsäkissoista. Onhan ne ihan hienoja. Siinä mielessä, että ne muistuttavat minua.
Olen aito siniverinen Länsirannikon Metsäkissa, suurriistan metsästäjä ja kylän Kingi. Minulla on mahtavat kulma-, korva- ja varpaanvälikarvat ja hyvin kehittynyt keskivartalo. Minua ei pelota sade eikä pakkanen, peurat eikä karhut. Puolustan reviiriäni murisemalla, ja varmuuden vuoksi murisen naapureillekin, että pysyvät omalla puolellaan.
Tehtäviini kuuluu emännän lämmittäminen iltaisin ja öisin, sillä olen untuvaisen pehmeä. Viiden maissa aamulla kun hän varmasti nukkuu, lähden ulos. Silloin kylä vapisee. Vahvojen, lihaksikkaiden jalkojeni avulla ponnistan petomaisiin hyppyihin, voltteihin ja kaksoislutzeihin. Metsästän mieluiten kaikkea lentävää, jotta saan näyttää taitoni: linnut, lepakot, perhoset ja kärpäset joutuvat kaikki antautumaan edessäni. Huvikseni saalistan myös hiiriä, myyriä ja päästäisiä.
terveisin Viljo
tarzan
kylätien kingi
vesimyyrien kauhu
talviturri
yritän nukkua
.JPEG)
.jpg)
Voi ihanaa Viljo! On kunnia olla fanikerhosi jäsen. Lisäsin vielä tuohon jo nyt niin valtavan vaikuttavaan taitolistaasi yhden aivan erityisen taidon. Nimittäin vaatekaapin ylätasolle ponkaiseminen emännän estelyitsä huolimatta. Lisäksi haluaisin tähdentää että Viljohan on myös aivan mahtava lohduttajakissana:)
ReplyDeleteT: Turun täti Marikakka
Viljo vastaa.
ReplyDeleteHei Marika. Kiitos kehuistasi, ne ovat aivan paikallaan. Parin päivän harjoittelun jälkeen osasin avata vaatekaapin liukuovet sekä työntämällä, että vetämällä itseeni päin. Minua ei pidättele mikään kun sille päälle satun. Paitsi surullinen ystävä.
Ikuinen ystäväsi, pehmopeffa Kuningas Karvajalka