Wednesday, 23 July 2008
Valtavasti perhosia
Toissa kesänä Koivun kotieläintilalta Häntälästä saatu mäkimeirami on vallan rehvakkaaksi heittäytynyt. Se meinaa vallata alaa vieruskavereilta timjamilta ja tyräkiltä (Euphorbia dulcis 'Chameleon'). Mäkimeirami kukkii niin vimmatusti, ettei sille tohdi tehdä juuri nyt mitään. Olkoon siinä sitten. Vanha pioni sentään pitää pintansa ja muotonsa kilpailussa.
Kasvupaikka on vanha kukkapenkki vanhan talon eteläseinustalla, kivijalan edessä. Paikassa kasvoi entuudestaan pioni ja raparperi. Kasvupaikka on lämmin jo aikaisin keväällä ja aika kuiva, kun katon räystäs ulottuu penkin ylle. Maa on sekalaista lasinsirua, tiilenpalaa ja kuivahkoa multaa. Vanhat kasvit ovat varmaan saaneet juurensa syvälle ja selvinneet siksikin hoitamattomalla pihalla niin hyvin. Toinen syy on tietysti niin pionin kuin raparperinkin luonnostaankin vahva ja lannistamaton juuristo.
Mutta sitten niihin yrtteihin. Muutama yrtti kourassa saavuin tänne ja pohdin mihin niitä laittaa. Olin vasta ostanut tämän talon. Mitään kukkapenkkiä en ollut tehnyt. Päätin sitten siivota sitä vanhan talon edustan penkkiä sen verran, että siihen sai muutaman kasvin. Tein oikein reunalaudan nurmea vasten, jotta ruohonleikkuria työntäessä näkee, mihin ruoho loppuu ja mistä penkki alkaa. Se helpottaa työtä aina.
Yrtit mahtuivat siihen hyvin, sitten viime syksynä istutin vielä sen tyräkin, ja loistoluppion (Sanguisorba menziesii). Niin luppio kuin tyräkkikin on hankittu Sofianlehdon puutarhalta Helsingistä. Ai niin, ja sitten tulppaanit. Meinasi tulla ahdasta. Nostin sentään raparperin ylös ja siirsin toiseen paikkaan.
Tänä kesänä olen saanut ihmetellä montaa asiaa. Sitä, miten kauniisti luppion punertavat kukat sointuvat ruskehtavaan, haalistuneeseen punamultaseinään. Ja tyräkki suorastaan toistaa seinän sävyä, mutta pitäytyy matalampana harmaan graniittijalan korkeudella. Punavalkoiset 'Carnaval de Nice' -tulppaanit ja tummat 'Black Parrotit' sopivat seinän sävyyn myös loistavasti. Olen myös ihaillut kasviyhdistelmiä. Mäkimeiramin vaaleanpunaiset kukat sekoittuvat tyräkin tumman viininpunaisten lehtien lomaan henkeäsalpaavan yhteensopivaksi kokonaisuudeksi.
Parina viime viikkona perhoset ovat vallanneet kukkapenkin. Lähinnä ne parveilevat mäkimeiramin kukissa. Niitä, niin kukkia kuin perhosiakin, on valtavasti. Jos ei olisi muuta tekemistä, voisi niitä istua seuraamassa koko päivän.
Mutta aina on muuta. Tein uudet kattotikkaat ja seuraavaksi alan maalata niitä. Onneksi perhosia voi katsella ohi kulkiessakin.
Butterfly catcher
Two years ago I planted an oregano in the garden, in the only border there was. This summer it has gracefully overflown and mingles carelessly with the neighbours. The oregano blooms form an exceptionally successful combination with the Euphorbia dulcis 'Chameleon' planted last autumn.
At this time of the year it's not only the flowers that ask for attention. There are so many butterflies, and most of them visit just the oregano. A seat in front of the border, a g&t in the hand... But no. Duties awaiting, this time the new roof ladder needs a coat of paint.
Tunnisteet:
perhospuutarha
Subscribe to:
Posts
(
Atom
)