Ihanaa, kun on monia erilaisia.
Kymmenisen metriä saniaistarhasta alarinteeseen ollaan kostealla kevätniityllä. Pienet, matalat lumikellolämpäreet ovat nousseet tästä kevätkylmästä kohdasta hämmästyttävän nopeasti.
Jostain on tälle alueelle kuitenkin ilmestynyt myös tavallinen yksinkertaiskukkainen puistolumikello, mikä on loistava uutinen. Jospa se alkaisi vähitellen levitä ja kansoittaa niittyä... kovin hidasta tämä lumikelloniityn perustaminen kyllä on. Siitä on lähemmäs 20 vuotta, kun nämä kerrotut puistolumikellot istutin, ja ylemmästä kuvasta voi nähdä niiden harvat pikku tuppaat. Paikka saattaa myös olla niille liian kuiva kesäisin, mikä haittaa lisääntymistä.
Kostean kevätniityn reunalla on istutusalue. Kevätesikon lehdet siinä ovat jo erittäin reippaina! Ohotanlaukka on myös lähtenyt kasvuun, versoja näkyy kuvan oikeassa yläkulmassa.
Kevätniityn toisella laidalla on puro, joka johtaa mutapuutarhaan. Siivosin puron kasvustot, vaikka sitä ei ehkä kuvaa katsomalla uskoisi. Tarkoitan, että leikkasin korkeat kuivat perennanvarret. Purolle voisi tietysti myös näyttää haravaa. Istutusalueista en koskaan haravoi kasvijätettä pois, päinvastoin pätkin kuivat kasvustot niille sijoilleen tuottamaan humusta ja suojaamaan mahdollisilta kylmiltä kevätpäiviltä. Tässäkin, mikäli haravoin, mätän märän kasvi-mutamassan istutusten päälle.
Kostean kevätniityn reunalla on istutusalue. Kevätesikon lehdet siinä ovat jo erittäin reippaina! Ohotanlaukka on myös lähtenyt kasvuun, versoja näkyy kuvan oikeassa yläkulmassa.
Tarkkasilmäinen saattaa huomata pieniä valkoisia pisteitä, lumikellojen nuppuja. Tällä rannalla ne ovat lajiketta 'S. Arnott' ja vastarannalla tavallista vanhaa puistolumikelloa.
Puistolumikellojen ryhmä lähempää. Nämä ovat kyllä ihania! Toivon, että siellä täällä yksittäin tällä samalla penkereellä elävät puistolumikellot runsastuvat. Paikan pitäisi olla niille erittäin mieleinen, sillä tässä ei ole kuivaa keskikesälläkään. Toissa talven toivoton yli kymmensenttinen jääkansi verotti lumikelloja tässä, mutta ei tuhonnut niitä onneksi kokonaan.
Jouluhärkylä Polystichum acrostichoides
Kevätesikko Primula veris
Ohotanlaukka Allium ochotense
Puistolumikello Galanthus nivalis








Oi, siellä on tosiaan lumikelloja esillä vaikka miten paljon. Minullakin on osa lumikelloista paikassa, jossa voi olla kesäisin liian kuivaa. Se voi olla syy, että ne eivät jaksa ihan lisääntyä.
ReplyDeleteTuo on varmaan yksi yleinen syy. Ne kaipaisivat lehtomaista kasvupaikkaa tai jotakin kosteaa ojanpieltä, ei liian märkää kuitenkaan (tosin olen huomannut, että aika märässä paikassa keväisin ne viihtyvät).
DeleteRunsaita ja kauniita lumikelloryppäitä .
ReplyDeleteAika pieniä länttejä, kun ajattelee, mitä odotin niiden olevan 20 vuoden kuluttua istuttamisesta :-D
DeleteMinä kuulun varmasti niihin jotka puhuvat yleisesti vain lumikelloista, sillä luulen omien lumikellojen olevan jotain kaikista tavallisinta lumikellolajiketta, joka lisääntyy täällä myös siemenistä? Täällä kaupoissa on aika heikosti valinnanvaraa lumikelloista, enkä ole tilannut niitä netin kautta. Katselen kuitenkin ihan haltioissani kuvia lumikelloniityistä, joten toivoisin kovasti niiden lisääntyvän.
ReplyDeleteEihän sillä ole väliä, mitä ne ovat, minulle vain ammattini puolestakin on tärkeää tietää oikeat lajit ja lajikkeet. Tai sitten olen muuten vain perinpohjainen luonne :-D
DeleteUlkomailta niitä täytyy tilata, jos haluaa enemmän kuin ne muutaman lajin joita Suomesta saa. Niin ja niissäkin pusseissa, joita sipulikukkahyllyssä syksyisin löytyy, saattaa olla ihan muuta lajia kuin pussissa lukee.
Sulla on oikein lumikellonäyttely 😊
ReplyDelete- Pirkko
I wish!
DeleteMinusta tuntuu, että meilläkin on lumikelloja, kun saan ihailla niitä täällä sinun blogissasi😄
ReplyDeleteVoi miten ihanasti sanottu <3
DeleteOi oi tuota suloisuutta.
ReplyDeleteMukavaa alkavaa viikkoa sinulle.
Lumikellot ovat kyllä todella suloisia. Kiitos ja mukavaa viikkoa sinullekin!
DeleteHei Saila!
ReplyDeleteAivan ihania, ja näyttää viihtyvän hyvin sinun luona.
Terveisin Marika
Osa viihtyy, osa ei. Yrityksen ja erehdyksen kautta on löytynyt sopivia kasvupaikkoja lumikelloille.
DeleteOih-niin hentoja... minä tai oikeammin tarkkasilmäiset lapsenlapset löysivät viikonloppuna jo leskenlehden!
ReplyDeleteMinulla onkin vielä ensimmäinen leskenlehti löytämättä. Pitänee värvätä lapsityövoimaa avuksi ;-D
DeleteIhania tuollaiset pienet lumikellolämpäreet kostealla niityllä. Enpä tiennytkään, ettei Flore Pleno tee siementaimia. Sitä minulla taitaa olla eniten. Tuppaat ovat sen verran pieniä, etten raaski niitä vielä alkaa jakamaan. Mieluummin hankin syksyllä muita lumikelloja. Liiallinen kuivuus on varmasti syy, miksen ole saanut lumikelloja menestymään parissa haluamassani paikassa. Jatkossa on mietittävä istutuspaikkoja tarkemmin. Näistä asioista olet varmasti puhunut aiemminkin, mutta jospa nyt porautuisivat kallooni pysyvämmin.
ReplyDeleteFlore Pleno voi kyllä osallistua uuden risteymän aikaansaamiseen tuottamalla siitepölyä, ja niin se on tehnytkin monen kerrottukukkaisen lumikellolajikkeen suhteen, mutta se ei pysty itse tuottamaan siemeniä; täytyy olla kumppanina joku muu lumikello, joka pystyy.
DeleteOnneksi se tuottaa kuitenkin sivusipuleita.
Lumikellolajeissa on eroja, erityisesti puistolumikello on kosteiden lehtomaisten paikkojen laji, vaikka pärjää kuivemmassakin, joskaan ei silloin niin kukoista.
Melkein jo voi puhua lumikellomatosta, tai ainakin ensi keväänä voi.
ReplyDelete