Tästä se taas lähtee: kevään odotus! Tässä osoitteessa on kevättä tosin odotettu jo viime kevään loppumisesta lähtien, kiivaammin elokuusta alkaen ja koko ajan yltyen. Enää pari kuukautta! (ja rapiat)
Ransu viettää isoimman osan päivästä sängyssä. Jos osaa tarkasti katsoa, on kuvassa myös Musti, nimittäin kohoumana untuvapeiton alla.
Pöydän päällä ovat viimeiset tomaatit, jotka keräsin kompostissa kasvaneista taimista sisälle kypsymään, ja ruukkutomaatti, jonka loput hedelmät söin juuri äsken. Seuraavaksi voisi tuon melko paljon tilaa vievän sisustuselementin nakata kompostiin.
Ja sitten kevätkalenteriin; jokavuotista hyvää traditiota on turha lopettaa.
Viime maaliskuun ensimmäisenä päivänä kevät oli jo lähtökuoppia pidemmällä, niinpä puistolumikello 'Viridapice' oli näin pitkällä. Hämmästyn, kun en ollut tätä kuvaa tuolloin julkaissut. Taisi olla niin paljon muutakin raportoitavaa.
Viime maaliskuun ensimmäisenä päivänä kevät oli jo lähtökuoppia pidemmällä, niinpä puistolumikello 'Viridapice' oli näin pitkällä. Hämmästyn, kun en ollut tätä kuvaa tuolloin julkaissut. Taisi olla niin paljon muutakin raportoitavaa.
Nythän on niin lauhaa, että lumikelloja saattaa kohtapuoliin nousta. En ole huomannut tarkistaa, mutta mukulaleinikkien lehtiä on jo puhjennut. Aika kivaa, kun uutta kasvua puskee maasta.
Puistolumikello Galanthus nivalis




Hyvää joulukuuta sulle ja pojille!
ReplyDeleteKiitos, samaa sinulle ja pojille!
DeleteAi että onpa ihania kuvia! Mussukkapojat ja nuo lumikellot! Meillä on noussut joku piippo, eikä minulla ole harmainta aavistusta, mikä se voisi olla, toivottavasti muut piipot pysyvät maan sylissä, lunta ja pakkasta tänne meille tulee ihan varmasti. Sinulla on ihania saarivaltion kasveja puutarhassasi ja ihan oma kanaalikin, onpa upeaa! Minulla on ihan pieni toive - joulusatu ja mitä nukkekodin väelle kuuluu?
ReplyDeleteToivottavasti isoin osa piipoista tajuaa, ettei vielä ole kevät. Pitkä lauha syksy saattaa kyllä saada niiden kelloja vähän sekaisin.
DeleteVoi apua, joulusatu! Enkä ole nukkekotiakaan rempannut vuosikausiin. Tosin nyt, kun kaupunkiasunnossa on enää pari pientä listaa laittamatta (putkirempasta alkanut ikuisuusremppa), voisikin nukkekotia taas jatkaa... Samalla voisi kysäistä, mitä neiti Marplelle ja kavereille kuuluu.
Kiitos kevätkalenterista ja kauniita unia karvatassuille :) Täällä ainoat piipot ovat perinteisesti helmihyasintin lehtiä. Pientä viherrystä harmauden keskelle. - terkuin pienen pihan Tuija
ReplyDeleteHelmihyasinttien piipot tuovat kyllä kivaa tuoretta viherrystä puutarhaan.
DeleteKarvatassut kiittävät terveisistä! Musti juuri kaivautui peiton alta, söi ja lähti reippaana lenkille tuonne pimeyteen ja vesisateeseen.
Kevätkalenteria tähän pimeyteen ja synkkyyteen tarvitaankin! Tänään työpäivän jälkeen auto näytti siltä, että taivaalta olisi satanut kuravelliä. Onneksi ei tarvinnut itse olla ulkona muuta kuin sen kymmenen sekuntia, mitä parkkipaikalta sisälle -matkaan (*2) meni aikaa.
ReplyDeleteEilinen oli täälläkin sateinen päivä. Nyt on vähän kirkkampaa ja pilvissä näkyy jopa rakoja! Kymmenen sekunnin sprinttiulkoilu kuulostaa ihan sopivalta tähän vuodenaikaan.
DeleteDer Frühlingskalender ist genau richtig. Die Schneeglöckchen trösten über das Wintergrau hinweg.
ReplyDeleteIt is lovely to think that every day the spring is approaching.
Delete:)
ReplyDelete:-)
DeleteKuka siellä ulkona kauaa tarkenee. Minäkin vain kipaisen pihalla, kun saan emännän suostuteltua avaamaan oven (vaatii paljon huutoa) - Pepsi
ReplyDeleteMinullakin on päälämmitysmuoto tuli takassa. Mutta kun se on viileä, niin patterien vähäisestä lämmöstä on kiva nauttia niiden läheisyydessä - Max
Olisihan siitä kanaalista kiva saada kuva :D - emäntä
Teillä on järkevät ajatukset.
DeleteTänään on vähän valoisampi päivä, käynpä siis kuvaamassa kanaalia :-D
Synkkee ja pimmiitä on. Mielessä kuitenkin kevät! Miulla ruukussa vielä chili, se suap reissun kompostiin. Kyllä lämpimässä on mukava olla!
ReplyDeleteLämpö on tärkeää. Täälläkin on menossa basilika kompostiin eilisen tomaatin perään, en näytä tokenevan kuivumisesta.
DeleteIhana positiivisuuspöllähdys tämän alkavan joulutuksen keskelle! Keväthän se on jo paljon lähempänä, kuin viime kuussa. Hyvä!
ReplyDeleteKissat osaavat ottaa elämästään kaiken irti. Meidän kissat harvoin kaivautuvat peiton alle, jos koskaan. Frodo välillä yllättää. Pää on kuitenkin aina ulkopuolella.
Kukkapenkissäni kasvoi ihan vahingossa tomaatintaimi kesällä. En todellakaan ollut sitä istuttanut. Siinä kasvoi tomaatteja, jotka jäivät vihreiksi. Kannoin ne sisälle ja muutaman viikon valohoidon jälkeen ne todellakin punastuivat! Olin ihan varma, että kuivuvat kasaan ennen sitä.
Kevät on tosi tärkeä: ajattele, kevätaurinko ja valoisat aamut ja illat ovat joka päivä vähän lähempänä!
DeleteTäälläkään eivät pojat nuorina menneet peiton alle, mutta Musti alkoi jossain 16–17 vuoden iässä harrastaa peiton alle kaivautumista. Vanhat luut...
Tomaateilla kestää viikkokausia punertua, mutta niin ne tekevät, se on ihan ihme.
Ihanaa, kalenteripojat ja kevätkalenteri; mikäpä olisi nyt juuri iloisempaa kuin keväiset haaveilut:-)!
ReplyDeleteMerja
Älä muuta sano :-)
DeleteTämä on kyllä ihana perinne!
ReplyDeleteJa terveisiä kalenteripojille:)
Terveiset kerrottu, kumpikin hyrisee vastauksen iloisena!
Delete