Joidenkin kohdalla voi sanoa, että ne vain kaunistuvat!
Kevätkukintakin on kiva, kunhan se tulee ennen lehtien puhkeamista. Viime keväänä näin kävi, mutta toissa kevät oli niin kylmä, että kukkia tuli vasta lehtien jälkeen, eikä niitä silloin niin hyvin erota.
Purppurahelmimarja 'Profusion' on oikein edukseen nyt, kun lehdet hävisivät. Marjat ovat erottuvan ja erikoisen väriset.
Marjat eivät ole paljon nuppineulan päätä isompia, mutta kun niissä on noin hyvä väri, olen niistä aivan liekeissä. Niitä ei myöskään ole kovin paljoa, joten toivon, että tulee lauhoja talvia ja puska kasvaa ja kukoistaa tuottaen enemmän marjoja tulevina vuosina.
Näiden talvenarkojen puskien kanssa elämä on jännittävää. Superkylmä toissa talvi palellutti purppurahelmimarjan maata myöten; onneksi se versoi silloin alkukesällä juuresta uuden puskan. 'Dawn' -heisi kukki toissa keväänä vain muutamalla kukinnolla, kun talvi oli ollut niin ankara. Kunpa ei nyt tulisi sellaista. Oikeastaan minulle riittäisi talveksi ne muutama pakkaspäivä ja ohut lumihuntu, jotka jo koettiin. Varmaan riittäisi puskillenikin.
Tänään istutin talvenaran mandariiniruusun. Sekään ei toivo kovaa talvea. Nyt oli kyllä hyvä päivä istuttaa, kun yöksi luvataan runsasta sadetta ja ennuste näyttää ympärivuorokautista plussaa seuraaville kahdelle viikolle.
Taustalla on pensasaita euroopanpyökistä, ja sen pointti on, että se nimenomaan pitää lehtensä talven yli, vaikka lehdet menevätkin ruskeiksi. Pyökkiaita on talvimaisemassa ihanan lämmin mahonginruskea ja tuottaa hyvän tuulen- ja näkösuojan talvellakin.
Päivän ruusu on Austin-ruusu The Pilgrim, joka on ennenkin ollut viimeinen ruusu kukassa. Se kun kasvaa talon lämpöä heijastavalla eteläseinustalla. Nuppuja on tosin joissakin muissakin Austineissa, ja voipi silti hyvin olla, ettei yksikään niistä aukene. Joulukuun taitteessa on jo liian lyhyt ja pimeä päivä semmoiseen.
'Dawn' -heisi on lajia Viburnum × bodnantense
Euroopanpyökki Fagus sylvatica
Idänkanukka Cornus alba
Mandariiniruusu Rosa moyesii
Purppurahelmimarja Callicarpa bodinieri var. giraldii
Nämä sinun harvinaisuutesi ovat aina niin ihastuttavia! Kukkiva heisi, nuo ihanat nuppineulanpään kokoiset pienet marjatertut ja nuppuinen Austin mukaan lukien muut ihanuudet! Eipä todellakaan uskoisi, että samassa maassa asutaan, sitä jälleen ihmettelen ja sekin, että vielä saat ruusun istutettua - harvinaisen komeuden ja toivon sillekin ihania metrilukuja ylöspäin ja lempeitä talvia! Meillä on siis lunta, jäätä, pakkasta, räntää - ihan kaikkea mahdollista! Jotenkin en oikein välittäisi, mutta onneksi kevät alkaa reilun kolmen viikon päästä!
ReplyDeleteHarvinaisuuksia on kiva kokeilla. Tuo 'Dawn' -heisi on yllättänyt iloisesti osoittautumalla talvenkestävämmäksi kuin luulinkaan. Pariksi ensimmäiseksi talveksi kiedoin sen ympärille pressua, mutta ehkä ei olisi tarvinnut sitäkään tehdä.
DeleteTäällä ei ole lunta eikä jäätä onneksi vielä. Maa oli eilen vielä kohmeinen pinnasta, mutta tänään taas ihan pehmeä ja hyvin sai kaivettua.
Onneksi kohta päivä ei enää lyhene!
Niin kauniita kuvia olet saanut talvisessakin auringonpaisteessa: puutarhassasi riittää elämyksiä joulukuun kynnykselläkin, jos vain tarkenee mennä ulos. Purppurahelmimarjan marjoja ei meinaa ymmärtää aidoiksi, vaikka näkee. Ettei vain olisi joku tokmannilta ostettu koristeoksa? ;D
ReplyDeleteMerja
Sanos muuta, purppurahelmimarja on epätodellisen värinen :-D
DeleteKovin talvista täällä ei ole vielä ollutkaan, ja nyt on taas vaihteeksi vihreää ja kosteaa. Mukavaa sekin.
Olet kyllä löytänyt itsellesi oivan paikan puutarhallesi. Tuossa ruusunistutuskohdassa jo pyörittelin päätäni epäuskoisena täällä ruudun toisella puolella. Heisi on todella söpö, sen kevätasua odotellen. - terkuin pienen pihan Tuija
ReplyDeleteTarkoituksella olen tosiaan tänne asettunut, missä talvi on mahdollisimman lyhyt, mieluiten olematon ;-) Ihan pintamaa oli pari päivää sitten hieman koppurainen, mutta hyvin uppoaa lapio.
DeleteNuo purppurahelmimarjan marjat ovat kyllä uskomattoman hienon värisiä, ihan epätodellisia. Näinä aikoina on ilonsa pihakierroksilla revittävä aika pienistä jutuista. Mutta niitähän sinulla siellä vielä riittää😄
ReplyDeletePurppurahelmimarja on mahtavan psykedeelinen. Pieniin yksityiskohtiin on nyt huomio kiinnitettävä – toisaalta vihreät nurmikentät ovat nyt aivan ihanan smaragdinvihreitä, kun tuli taas lauhankosteaa.
DeleteKukkaa pukkaa vaikka joulu on jo ovella :)
ReplyDeleteNo mutta onhan jouluna aina kukkia... eikö?
DeleteMeillä on täällä ollut tänään kunnon lumisadetta. Sinulla riittää nuppua ja kukkaa. Itse olen myös horroksessa aistien suhteen kuten puutarhanikin.
ReplyDeleteHorrostaminen on tähän vuodenaikaan erittäin suotavaa!
DeleteVielä sieltä löytyy vaikka mitä! Tuo purppurahelmimarja on ihanan värinen ja varmaan erottuu silmään kaiken keskeltä.
ReplyDeleteNooh, vaikka mitä on suhteellista, mutta kiva, että löytyy vähän jotain katsottavaa. Pihakierroksia kannattaa kyllä aina tehdä. Mustikin teki juuri ;-)
DeleteVoi miten kaunis tuo purppurahelmimarja. Upea väri pallukoissa. Kanukassa myös hyvä, näyttävä väritys.
ReplyDeleteSe on tosiaan ihana, harmi vain, että on aika talvenkestämätön.
DeleteTuo purppurahelmimarja. on kyllä uskomattoman kaunis. En ole koskaan nähnyt.On kuin lumimarja mutta erivärinen
ReplyDeleteMeillä oli jo junnon talven alku, noin 30 senttiä tuli hetkessä lunta, mutta pois nyt on kaikki taas. Siinä meni loputkin vihreät pois Nyt on ruman ruskeaa joka pakassa. Onneksi vielä saa ihailla sinun eriallllaisia kasveja.
Purppurahelmimarjan marjat ovat ihmeellisen väriset, mutta paljon pienemmät kuin lumimarjan. Toisaalta ne ovat paljon huomiotaherättävämmän väriset.
DeleteTeillä olikin kunnon lumikerros jo! Täällä oli vain ihan ohuelti.
No teillä totisesti riisuuntuneetkin pensaat näyttävät kaunistuvan. 'Dawnin' pikkuruiset kukat jäisivätkin kevään kukkaloistossa turhan vähälle huomiolle. Tähän aikaan vuodesta pieninkin yksityiskohta tulee paremmin esille.
ReplyDeleteLinnut, oravat ja hiiret eivät taida syödä purppurahelmimarjan marjoja? Ei kyllä tulisi itsellenikään mennä tuon värisiä marjoja maistelemaan :D
Dawn on nyt tosi näyttävä pulleine nuppuineen – siis joulukuiseksi näyttävä :-D Viime keväänä se alkoi kukkia jo maaliskuussa, joka on kyllä mukavan aikaisin, jotta kukat erottuivat ennen lehtiä ja ylipäätään puutarhan vihertymistä ja suurempaa kukkakautta.
DeleteEn ole kiinnittänyt huomiota, syödäänkö purppurahelmimarjan marjoja. Toisaalta lähes mustat aronianmarjatkin maistuvat, niin mikä ettei violetit. En oikein tiedä, miten linnut ja nisäkkäät näkevät värit, tosin.
Maasta se pieni ja hennoinkin ponnistaa ja kun saa kasvaa maalla, josta huolehtii niin taitava valokuvaaja - niin ilo ja kauneus jakaantuu meille kaikille!
ReplyDeleteVoi kiitos!
Delete