Kun lokakuu etenee
Ensin rusotuomipihlajassa oli yksi punainen oksa...
... nyt on koko puska punainen! Mikä parasta, lehdet eivät vielä irronneet eilisessä ryöpytyksessä, vaikka yleensä ne tuntuvat irtoavan varsin pian punastumisensa perään.
Oikealla on monivuotinen auringonkukkaristeymä 'Lemon Queen', mahtava syksyn ilopilleri ja selvästi pitkäaikainen kukkija!
Samalla puutarhan reunalla on pilvihelmipihlaja, jonka syysväri on yleensä tällainen aika tumma, ruskeanpunainen, mutta se on kiva vastapari valkeille marjoille.
Pihan länsireunaa hallitsee Yggdrasil, komea saarni. Se on vielä kellanvihreä ja edelleen lehdessä. Sen alla näkyy pieni tummanpunainen piste.
Se on japaninvaahtera 'Osakazuki'. Kesällä vihreä, mutta kun syksy saa, se tulee ensin hieman punertavaksi, mutta väri paranee päivä päivältä. Alaosassa voi jo nähdä yhden kirkkaanpunaisen lehden.
Nyt se on tämän värinen, mutta punastuminen ei lopu vielä tähänkään! 'Osakazuki' onkin ruskastaan kuuluisimpia japaninvaahteroita.
Alempana länsilaidalla on kultaherukka, ihana ruskapensas! Edellisten kuvien japaninvaahtera loistaa punaisena kuvan yläosassa, se kun on ylempänä rinteessä.
Verikurjenpolvi on parhaita ruskaperennoja pihallani. Tällä hetkellä se on puoliksi punaisena, puoliksi vihreänä, samoin kuin edellisen kuvan kultaherukka. Tämä verikurjenpolvi on saaren omaa kantaa.
Puskista ehkä eniten ilostuttaa safiirihortensia 'Bluebird', joka ei kerrankin näytä puolikuolleelta. Kesällä ilmeisesti satoi juuri sen verran, että se pysyi paremmin hengissä. Ei kylläkään kukkinut, mutta hengissä pysyminen on paljon tärkeämpää.
Tummanvihreä vaaleajouluruusu ja kellanvihreä kultatesma ovat hyvät väriparit punaiselle puskalle. Lukemattomat kortteet ja rikkaruohot kyllä myös, heh.
Näkymä Rohaniin on aika eri värinen eri vuodenaikoina. Nyt Rohanin alkupään pieni pyökki 'Rohan Weeping' on taas vaaleamman ruskea, kun kesän ajan se on lähes mustalehtinen. Hyvin tummat lehdet on puolestaan kauempana penkissä kasvavalla 'Royal Burgundy' -japaninkirsikalla. Sen ruska on kirkkaanpunainen, mutta vielä ei ole sen aika.
Taustalla on oma koivuni ja naapurin vaahteroita. Vasemmassa kukkapenkissä eli ruusu-heinätarhassa kukkivat vielä valkokukkaiset kurkkuyrtit.
Jostain syystä kirsikan muutama lehti oli punastunut ja ne löytyvät kirsikan juurelta. On aika jännän näköistä, kun hyvin tummat lehdet alkavat ruskan myötä vaaleta ja kirkastua. Kirsikan alla kasvaa aarre, rotkolemmikki 'Mister Morse'. Sillä on valkoiset kukat, mutta tänä kesänä se ei kukkinut. Se ei ole tärkeää, kun kasvi on viimeinkin alkanut kasvaa ja viihtyä!
Vilkaistaan seuraavaksi ylärinteen hedelmätarhaan, jonne olen viime aikoina rakentanut pienen köynnöspergolan ja kivimuurin. Rusokirsikka on mukavan värinen.
Kivimuuria tehdessäni huomasin tuomen hienon punaisen syysvärin, nyt sen lehdet ovat jo varisseet.
Hedelmätarhan yläreunalla kasvaa muutama pallesorvarinpensas, joista tämä yksi oli jäämässä isompien puskien puristuksiin. Siirsin sen näkyvämmälle paikalle, jossa se toivottavasti myös kasvaa paremmin. Monilla sorvarinpensailla on upea syysväri, niin tälläkin.
Hedelmätarhan alarinteen ruskatrio on vielä vaisu, kun kuvan vasemmassa alalaidassa oleva pensasmustikka ei tahdo kasvaa. Olen monta kertaa astunut sen päällekin, kun ei sitä tahdo huomata. Kuvan keskellä on kirsikkasorvarinpensas, jonka syysväri on ihanan heleän vaaleanpunainen etenkin tummaa kuusta vasten.
Oikealla on keltalehtinen pihajasmike 'Aureus', jonka yksi verso on mennyt aivan keltaiseksi, muut ovat aivan vihreitä.
Kirsikkasorvarinpensaan takana alarinteessä on revontuliatsalea, joka alkaa myös olla syysvärissä. Näistä kahdesta sorvarinpensas pistää kirkkaasti paremmaksi.
Rinteen alla, pihatien toisella puolella, on raparperi saanut syysväriä. Sen takana on kaunis ja jo reheväksi kasvanut pensas, heisi
Viburnum ×
bodnantense 'Dawn'.
'Dawn' kukkii keväällä, tai talvella, jos olisi lauha talvi. Se teki syyskuussa pienen yllätyskukkatertun. Muuten sen koristearvo on tähän aikaan kirkkaanpunaisissa uusissa versoissa ja lehtien ruodeissa.
Palataan samaan kohtaan, josta lähdettiin kierrokselle. Taustalla näkyy lempparimaisema kylää pitkin länteen. Siellä on komeita vaahteroita, imeläkirsikka punaisessa ruskassaan ja tummalehtinen kirsikkaluumu. Etualalla on ruskopenkki, jossa aiemmin mainittujen rusotuomipihlajan ja 'Lemon Queen' -auringonkukan lisäksi kasvaa myös nuori kiinanpunapuu.
Hienoja värejä kaiken kaikkiaan! Ja aika hyvä ruska. Täällä meillä ei ole ollut pakkasta vielä ollenkaan. Viime yöt ovat olleet lämpimiä, lähempänä kymmentä kuin viittä astetta.
Japaninkirsikka Prunus Sato Zakura -Ryhmä
Japaninvaahtera Acer palmatum
Kiinanpunapuu Metasequoia glyptostroboides
Kirsikkasorvarinpensas Euonymus planipes
Kultaherukka Ribes aureum
Kultatesma Milium effusum 'Aureum'
Pallesorvarinpensas Euonymus alatus
Pihajasmike Philadelphus coronarius
Pilvihelmipihlaja Sorbus frutescens
Pyökki, euroopanpyökki Fagus sylvatica
Raparperi Rheum rhabarbarum
Revontuliatsalea Rhododendron Northern Lights -Ryhmä
Rotkolemmikki Brunnera macrophylla
Rusokirsikka Prunus sargentii
Rusotuomipihlaja Amelanchier lamarckii
Safiirihortensia Hydrangea serrata
Tuomi Prunus padus
Vaaleajouluruusu Helleborus niger
Verikurjenpolvi Geranium sanguineum
Japaninvaahterassa näyttää olevan todella syvä punaruskea väritys. Sinulla on niin paljon erilaisia ruskavärejä pihallasi, että niitä näkyy, katsoo mihin suuntaan tahansa. Ja vielä kukkiakin riittää :)
ReplyDeleteTotta, aina on jotakin katsottavaa ja se on ihanaa.
DeleteAlkuun näytti, ettei ruskaa tulisi juuri ollenkaan. Vaan tulihan se. Eilinen myräkkä tyhjensi puita ja pensaita lehdistä, mutta edelleen palaa ja loistaa monissa kasveissa.
ReplyDeleteVerikurjenpolvi ei oikeastaan koskaan punerra noin voimakkaasti kuin sinulla. Yksittäisiä punaisia lehtiä siihen tulee, muuten on vihreä. Safiirihortensian unohdin äsken ulkona kierrellessä katsoa. Pari päivää sitten sen lehdet olivat enimmäkseen vihreät. Ei kukkinut minullakaan, mutta muuten oli koko kesän virkeä. Se on jo kiitettävä saavutus.
'Osakazuki' vie voiton punaisuudessaan. Hieno on pilvihelmipihlajan tummuuskin ja toimii erinomaisena taustana valkoisille marjoille - kuten totesit.
En yhtään ihmettele viimeisen kuvan lemppariroolia. Monia eri ruskavärejä yhdellä vilkaisulla. Lemon Queenia unohtamatta.
Täällä meillä on ruska aina aika myöhään, olisiko sitten lämmin syyskuu vaikuttanut niin, että siellä teilläkin on tavallista myöhempään?
DeleteKasveissa on eroja, jopa silloin, kun kasvavat vierekkäin. Omat verikurjenpolveni ovat paahdepenkissä, ehkä aurinkoinen sijainti saa ne parempaan ruskaväriin kuin jos olisivat toisessa paikassa. Ja kesäinen kuivuuskin saattaa vaikuttaa.
Tuo japaninvaahtera on upea. Kyllä syksy on kaunista aikaa, niin kuin kaikki vuodenajatkin. Jokaisesta löytyy paljon hienoa.
ReplyDeleteIhanaa syksyä sinne saaristoon!
Kiitos, samaa sinne isolle saarelle! :-)
DeleteUpeat värit! Meillä alkaa jo olla ohi.
ReplyDeleteRuska on hienoa aikaa ja sen jälkeen tuntuu kyllä alastomalta.
DeleteTulikin mieleeni lähteä etsimään, onko joskus istuttamistani pensasmustikoista mitään jäljellä. Kesällä yritin löytää niitä, mutta ne oli mahdoton paikallistaa rehevän lehtokasvillisuuden joukosta. Puna ne voisi paljastaa, jos eivät ole menehtyneet.
ReplyDeleteOlen ihaillut ’Lemon Queeniä’ jo aiemmassakin jutussasi. Tuollainen syksyn ilo kannattaisi joka puutarhasta löytyä!
Puutarhassasi on ihana ruskakattaus. Ja kivan näköinen kohta tuo uuden kivimuurin tienoo.
Tuomikin on tosi nätti, ihan lempparini silloin, kun sen lehdet täplittävät sitä hetken aikaa oranssipunaisina.
Merja
Voi ei, sielläkin on kadonneet pensasmustikat. Täälläkin muu kasvillisuus tuossa hieman villinä rehottavassa rinteessä tahtoo polkea mustikkani alleen. Laitoin kyllä sen ympärille sanomalehtiä, kun istutin, mutta toimenpide pitäisi varmaan jo uusia. Pensasmustikat kun kasvavat aika kookkaiksi, niin ajattelin sen kasvavan... Ehkä mustikkamme vielä jonakin päivänä kasvavatkin!
Delete'Lemon Queen' on ihana, mutta perennaksi ällistyttävän korkea, kaksimetrinen.
Upeaa ruskaa ympäri puutarhaa!
ReplyDeleteMeillä se on nyt aika laimeaa, aroniatkaan eivät vielä kunnolla punerra.
Ja tuo japaninvaahrera on ihan unelma!
Ehkä se vielä aloittelee, täälläkin aronia on vasta alkuvaiheessa ruskaansa.
DeleteUpeat ruskan värit 🍁💛🧡🍁! Tuo japaninvaahtera olisi helmi - upeat sävyt, mutta täällä taitaa olla talvisin sille liian kylmää. Tykkään verikurjenpolvesta myös, kaunis ja helppohoitoinen koko kasvukauden. Meillä ruska ei ole ollut niin leiskuva kuin joskus, mutta olen saanut kuvattua kuitenkin joitain ihania puita ihan vain neulonnan värikartaksi talven varalle.
ReplyDeleteIhana ajatus neuloa ruska vaatteiksi!
DeletePuska punainen, varressaan pallo valkoinen - kiitos ihanan värikylläisestä luontoterapiasta!
ReplyDeleteKiitos sinulle, kun kävit lukemassa ja kommentoimassa!
DeleteOnpa kaunista ruskaa ja kerrassaan ihana tuo japaninvaahtera. Menestyyköhän se kakkosvyöhykkeellä?
ReplyDeleteKannattaa kokeilla. Minulla on kolme japaninvaahteraa, kaikki olen yrittänyt saada tuulensuojaisiin paikkoihin. Tuo 'Osakazuki' on vanhin, sen istutin jo yli 15 vuotta sitten. En ole suojannut mitenkään, eikä täällä aina ole lunta suojana pakkasta vastaan. Se ei kyllä ole kasvanut metriä korkeammaksi, toivoin pientä puuta :-D
DeleteLeuto syksy ja hurmaavat ruskan värit on kuin toinen kevät. Vuosi vuodelta olen alkanut enemmän ja enemmän odottaa tätä aikaa. Arvailen, että siellä on vähän sama juttu. Onhan ympärilläsi niin paljon värikästä, mielenkiintoista ja kaunista vielä lokakuussakin. Kirsikkasorvarinpensaan vaaleanpunerrus on tosi herkkä ruskaväri. Vähän samaa löytyy täältä kellokuusamasta. Hetki sitten, kun lehdissä oli vielä myös vaaleanvihreää se oli aika jännä.
ReplyDeleteKivimuurisi on kerrassaan kunnioitettava! Hieno se myös on!
-Mummopuutarhuri
Oikeastaan minun on myönnettävä, että lähestyvä syksy alkaa ahdistaa jo heinäkuussa :-D Mutta lokakuu on oikein kiva kuukausi, jos ei ota huomioon harmillisen aikaisin pimeneviä iltoja. Syksyn ongelma onkin se, että sen jälkeen tulee talvi. Jos siirryttäisiin marraskuusta maaliskuuhun, olisi syksy oikein nautinnollinen.
DeleteNämä ruskavärit tekevätkin syksystä todella siedettävän. Nyt on joka päivä edellistä parempi ruska. Aivan ihanaa!
Toinen toistaan upeampia ruskavärejä sinulla siellä. Nuo puiden lehdet ovat läheltä katsottuna kuin pieniä taideteoksia.
ReplyDeleteJa 'Lemon Queen'😉Tässähän alkaa kohta kaduttaa, että annoin omani pois!!!
Lemon Queenin ongelma ratkesi täällä sillä, että nyhdin sen vierestä kaikki maa-artisokat pois. Ne kun sojottivat joka suuntaan, kasvoivat siellä täällä ja olivat vielä korkeampia, kokonaisuus oli todella epämääräinen. Nyt kun katsoo, niin ainakin toistaiseksi Lemon Queen on pysynyt hyvin istutuspaikallaan eikä lähtenyt jyräämään naapurikasveja. Jos se on näin hyvinkäyttäytyvä ja se tosiaan on syksyn ilopilleri, on se tuossa ihan paikallaan.
DeleteMutta tilaa se vaatii, vaikka ei leviäisikään, kun on niin korkea. Tosin se on korkea vasta elokuussa – katsoin keskikesän kuvia, että peittoaako se muita, ja oli se silloin vielä riittävän matala, että kaikki silloin kukkiva näkyy hyvin.
Ihmeen pieni juurakko sillä jättiläisellä tosiaan oli, kun kaivoin sen ylös eikä se ollut lähtenyt leviämään mihinkään. Mutta maanpäälliset osat sitten olivatkin melkoisia!
DeleteKiva kun voin sinun blogissasi seurata omasi kasvua ja menestymistä!
Mukava kuulla, ettei varmaan leviä. Se olisi suotavaa, tai sitten joutuu kuitenkin miettimään uutta kasvupaikkaa. Mutta toistaiseksi se on aarre juuri tuossa ilta-auringon puolella!
DeleteKaunista on. Meillä alkaa mennä jo pikkuhiljaa ruska ohi.
ReplyDeleteRuska-aika on ihanaa, sen jälkeen on aika vaisu ja tyhjä olo. Puutarhakausi on sitten todella päättynyt.
DeleteKomeaa ruskaa. Nuo punaisen sävyt viehättävät minua edelleen eniten, joten kiva, että tarjoilit taas niitä herkkuja anteliaasti. Pensasmustikat tuntuvat jurovan ensin pari vuotta ja vasta sen jälkeen lähtevät parempaan kasvuun. Toivottavasti omasi siis kasvaa ensi vuonna edes sen verran, ettei joudu jatkuvasti tallotuksi;)
ReplyDeletePunaa on tullut päivä päivältä lisää. Pensasmustikkakin oikein hehkuu; tähän aikaan vuodesta sen päälle ei voi talloa, kun se loistaa huutomerkkinä :-D Se istutuspaikkakin on aika huono, vesimyyräisä heinikko, mutta toivottavasti se alkaa jonakin vuonna kasvaa. Aion kyllä hankkia sille lajitoverin, jos tulee alennuksella vastaan. Tänä syksynä olen ollut niin tiiviisti saaressa, ettei ole tullut taimistojen alennusmyyntejä koluttua. Se tuntuu oudolta ja jollain lailla myös menetykseltä. Alelöytöjen hankkiminen on ollut jokasyksyinen mukava puuha. No, vielä ei ole toivo menetetty!
Delete