Tai oikeastaan sen reuna.
Näkymässä kuistin rappusilta näkyy nurmikentän takana kasvillisuutta ja kivi. Sen tällä puolella on kuoppa, joka on mutapuutarha.
Marjakuusia piti olla kymmeniä; hankin ne minipieninä kennotaimina tutulta taimistolta. Istutin valeistutukseen, mutta enpä arvannut, että ne ovat peurojen herkkua. Peura-aidaksi niitä olin ajatellut. Sen idean sai sitten kuopata saman tien, kun taimiakin oli elossa enää kaksi.
Mutta takaisin mutapuutarhan reunalle. Siinä ei mikään oikein kasva kovin hyvin.
Rohtovirmajuuri sentään viihtyy ja on tehnyt siementaimia mukavasti, tai ehkä jopa vähän liikaakin. Rikkaporkkanat tässä kesäisin lähinnä rehottavat.
Paikka on silti jotenkin köyhä. Liuskalehtinen tervaleppä yrittää sinnitellä hengissä vuodesta toiseen alle metrisenä. Kuvittelin mutapuutarhan partaalla olevan kosteutta, mutta ei sitä olekaan. Paahdettakin on aika paljon, aamupäivisin.
Oikeastaan paikka on vain rutikuiva ja savinen. Talvella se saattaa tulvia.
On tässä vähän miettimistä. Kunpa voisi hankkia peräkärryllisen multaa.
Kokeilin jossain vaiheessa tähän parrakkaita kurjenmiekkoja, mutta ne eivät koskaan suostuneet kukkimaan ja olen siirtänyt niistä lähes kaikki jo muualle. On kuitenkin yksi kurjenmiekkaa, joka näyttää pärjäävän loistavasti.
Valkokukkainen etelänkurjenmiekka on mutapuutarhan pelastus. Tässä se on kukassa juuri juhannuksena. Ja yksi loistokurjenmiekan jakopalakin (tai ehkä ostettu taimi?) näyttää kukkineen ekaa kertaa, mutta missasin sen, kun laudoitin vintin seinää enkä paljon ehtinyt puutarhassa kierrellä. Huomasin kuihtuneen kukan vasta jossain vaiheessa elokuuta.
Ehkä näitä etelän- ja siperian- tai loistokurjenmiekan tapaisia voisi tähän enemmänkin laittaa? Seuraksi olisi mukava saada jotakin suurilehtistä, mutta kilpiangervo ja nauhukset ovat kuolleet aina aika pian istuttamisen jälkeen – ne vain eivät viihdy. Eivätkä kuunliljatkaan.
Hmm.
Etelänkurjenmiekka Iris spuria
Loistokurjenmiekka Iris Sibirica-Ryhmä
Rikkaporkkana Daucus carota ssp. carota
Rohtosuopayrtti Saponaria officinalis
Rohtovirmajuuri Valeriana officinalis
Siperiankurjenmiekka Iris sibirica
Sysikurjenmiekka Iris chrysographes
Tummapärskäjuuri Veratrum nigrum
Tähkäkellopeippi Physostegia virginiana
Rohtovirmajuuri saa meillä ainakin toistaiseksi levitä niin paljon kuin haluaa. Ransun esittelytapako on viuhtoa hännällään?
ReplyDeleteRohtovirmajuuri on kyllä todella nätti. Olen iloinen, että se täälläkin viihtyy. Se ei tunnu leviävän kasvullisesti, vaan tuottaa siementaimia sinne tänne. Kaipaisin tuohon jotakin rehevämpää, yhtenäistä – muutakin kuin etelänkurjenmiekka. Ehkä keksin jotain, jota voisin jakaa.
DeleteRansu sattui kävelemään takaa ohi :-D
Sysikurjenmiekan väri on tyrmäävän upea. Hennot heinät sen rinnalla vielä korostavat muotoa ja väriä. Kahden ensimmäisen kuvan näyttämä näkymä, jossa istutuspenkit lomittuvat maisemassa tuottaen toiston tunteen on tosi kiva.
ReplyDelete-Mummopuutarhuri
Voi ei, ne heinät ovat ihan rikkaruohoja tai sitten nurmikon reunan hapsuja, kun olen tosi laiska trimmaamaan istutusalueiden reunoja.
DeleteKiitos ihanista sanoistasi! Olen itsekin tyytyväinen siihen, että olen saanut aikaan yhtenäisen puutarhan enkä sinne tänne ripoteltuja erillisiä istutuksia ja muita elementtejä.
Viihtyisikö loistokurjenmiekka kuivalla kasvupaikalla? Mietin juuri, olisiko kuiva ja läpäisevä eteläseinustan penkki sille huono, vai laittaisiko siihen saksankurjenmiekkaa.
ReplyDeleteKuvauksesi perusteella laittaisin siihen tarhakurjenmiekkaa (eli nk. saksankurjenmiekka), ja sen matalampia muotoja eli kaikkia parrakkaita kurjenmiekkoja. Loistokurjenmiekka omaa siperiankurjenmiekan perimää ja on aika joustava, mutta ei se rutikuivassa viihdy.
DeleteOk, kiitos! Näin teen.
DeleteViihtyisikö pioni tuossa? Jos on kuiva, mutta savinen. Pionit kukkii täällä hyvin savimaassa. :)
ReplyDeleteNo nyt osuit naulan kantaan. Keksin eilen illalla asiaa pohtiessani, että Rohanin silkkipionista pitää taas kaivaa käytävän puolelta pala pois, jotta ruohonleikkuu helpottuu. Tuossahan se olisi täydellinen, niin toistaisi jonkin matkan päässä olevaa lajitoveriaan ja toisi vähän yhtenäisyyttä tähän sekamelskaani.
DeleteEn vain fanita pionien ruskehtavia lehtiä tähän aikaan, mutta kaunis kukinta korvaa kyllä kaiken. Ja kai ne lehdet voisi leikata.
Minäkin näkisin tuossa pionin, ja tietenkin kuvia blogissasi kukinnan aikaan siitä :). Joo, ne lehdet voi onneksi leikata näin syyskuun aikoihin (tai just kun lehdet keltaiset). Olen leikannut kyllä aiemminkin, kun lehtiin on tullut sitä pionin "mustalaikkutautia". En tiedä miten vaikuttaa nyt kukintaan, kun leikkasin tosiaan melko aikaisin ne lehdet pois. Paras olisi kun ne voisi leikata heti kukinnan jälkeen, mutta luin, että se vaikuttaa kasvin kukintaan kun se varastoi lehtien kautta ravinteita tms.
DeleteVieläpä kun laitoin ison ryhmän pionia ja se mustalaikku tarttuu lehtien kautta toisiin, niin on se aika ruman näköistä! :D
Joo, se yhteneväisyys on hyvä juttu, ja kun kasvia voi jakaa niin on jo omavarainen. Pionia en ole uskaltanut jakaa vielä.
Pioni ei välttämättä kuki siirtoa seuraavana vuonna, mutta toivottavasti! Voi hitsi pioniryhmääsi :-D Lehdet tosiaan katoavat vähän turhan aikaisin, jos ne jo kukinnan jälkeen leikkaa (ja jos ei kasva uusia tilalle). Kasvi kuitenkin yhteyttää lehdillään ravintoa juuriin, jotta jaksaa kasvaa ja kukkia ensi vuonnakin.
DeleteMiten paljon helpompi onkaan hahmottaa eri paikkoja kun sulkee hetkeksi silmät ja palaa toukokuun kukintaan 😁
ReplyDeleteNo niin :-) Oli kiva, kun kävit! Ja olisipa taas toukokuu!
DeleteTummapärskäjuuri - eilen luimme yhden asiakkaan kanssa sienikirjaa.... olisin melkein voinut veikata tuota pärskää sieneksi. Mistähän kaikki nimet oikein juontavat juurensa - latinastakin väliilä aika kaukana... johdannaiset siis!
ReplyDeleteSienillä on tosi hauskoja nimiä! Ja hyönteisilläkin. Kasveille on annettu aika lailla tylsempiä nimiä, mutta pärskäjuuri on kyllä aika hauska.
DeleteLatinalaisia, tai siis tieteellisiä nimiä (yhtä paljon on kreikkaa ja ihmisten nimiä) saisi kyllä käyttää suomalaisissa nimissä paljon enemmän... ne ovat niin paljon selkeämpiä!
Sysikurjenmiekka, vau mikä väri! Napsahti juuri hankintalistalle!
ReplyDeleteHassua tuo kuinka toisilla jokin tietty perenna leviää ihan harmiksi asti ja toisilla se ei leviä sitten millään. Sama se on omassa pihassa, kun joku perenna ei vaan jossain paikassa viihdy, vaikka puutarhurin mielestä se olisi sille ihan maailman paras paikka. Puutarhuroinnin ikuisuuskysymyksiä.
Sysikurjenmiekka on tosiaan kaunis.
DeleteNiin se on, ja monen kasvin soisi viihtyvän, josta oikein pitää, mutta kun ei viihdy. Tänä aamuna tuon kohdan edessä seisoessani sain kuningasidean: hortensia! Kävin viime viikolla ystävän puutarhassa, jossa on upeita hortensioita. Mutta sitten muistin: nehän kuolevat yksi toisensa jälkeen, tai jos eivät kuole, niin kituvat. Kaiketi liian kuivaa ja tuulista. Ja tuo kohta on kesällä hyvin kuiva ja paahteinen.
Sama juttu täällä, kuivaa ja paahteista on. Tuulista usein myös. Haluan kasveja, jotka viihtyvät kasvuolosuhteissa ja ne myös sitten kukoistavat. Ruusut on puutarhan numero 1 pensaista minulle. Hortensiat tosiaan vaatisivat täälläkin enemmän kastelua, niin niiden sijasta olen laittanut ruusuja. Ei harmita ja kukkiihan ruusutkin todella pitkään, tuoksuvat myös.
DeleteEi hortensia vedä ruusulle vertoja – onneksi ruusut viihtyvät siellä ja täällä! Ruusua ei tosin tuohon mutapuutarhan vierelle halua, mutta tässä on tullut jo monta hyvää ajatusta.
DeleteSiellä, missä hortensiat viihtyvät, niistä kasvaa kyllä tavattoman kauniita ja ovat juuri tähän vuodenaikaan silmänilona.
Uskomattoman kaunis väri tuossa Sysikurjenmiekassa. En ole ennen nähnytkään. Kaunista on syyskuussakin puutarhassasi ja paljon on kukkasia vielä.
ReplyDeleteOnneksi on kukkia. Sysikurjenmiekka tosiaan kukki jo kesäkuussa, kuten useimmat muutkin kurjenmiekat.
DeleteMutapuutarhoo miekin ensin ajattelin märkänä! Ensimmäisen kerran kuulin sysikurjenmiekasta. Syysvuokkoa kaipailen meillekkin viihtyväks. Monesti oon kokeillu. Syysmyrkkyliljat on tiälläkin kukassa nyt. Pulmoo on jos ei vettä sada ja teillä taitaa olla ihan normisti kuivempoo kun meillä. Taivaalta satanutta vettä ei korvoo mikkään. eikä kaikkii kerkii kastelemaankaan.
ReplyDeleteMutapuutarhassa on kyllä vettä syksyisin ja keväisin, joskus talvellakin, mutta kesällä se on kuivana eikä tuo sen reuna ole yhtään kostea, vaikka niin kuvittelin. Kaivoin ehkä kuopasta liian syvän :-D
DeleteHarmi, ettet ole saanut syysvuokkoa viihtymään. Se on kyllä vähän hankala. Minäkin olen istuttanut niitä ainakin tusinan ja vain kaksi on elossa.
Teillä taitaa nyt olla selvästi kuivempaa kuin täällä; harvemmin sitä syyskuussa missään metsäpalovaroitusta on, mutta nyt teillä päin on ollut! Toukokuusta alkusyksyyn täällä kyllä on yleensä vähäsateista ja tuuli kuivattaa vielä lisää.
Varmasti uskomattoman kaunis on syysmyrkkylilja ja syysvuokon combo, molemmat ovat niin ihania kerta kaikkiaan! Suopayrttiä kaivoin meiltä pois jo vuosia sitten, sen juuret olivat varmaan kiinaan asti, onneksi voitin taiston (kuuluu siis yök-kasveisin täällä), mutta rohtovirmajuuri on ihana - täällä sitä kasvaa ihan kaikkialla katveisissa paikoissa, en tuoksu leijailee niin ihanasti kesäillassa! Kurjenmiekat ovat niin ihania kaikki melkein, helppoja hoitaa ja olen tehnyt sinunkaupat valkokukkaistenkin kanssa - ne ovat alkaneet viihtymäänkin meillä! Aika jännää, että saksankurjenmiekat ovat alkaneet kukkia täällä uudelleen, joka ensikukintana. Tuo sysikurjenmiekka on todella säväyttävä! Nyt varmaan aitasi suojaisi marjakuusia...?
ReplyDeleteSyysvuokossa on enää yksi kukka jäljellä, mutta se yksi kukka on pysynyt siinä on ties montako päivää. Syysmyrkkyliljan kukkia puolestaan nousee maasta koko ajan lisää, kohta täytyy käydä ottamassa siitä ja lajitovereistaan uusia kuvia.
DeleteRohtovirmajuuri on tosissaan kaunis, keveä. Siementaimia näkyy nousevan monen metrinkin päästä, kun siemenet ovat hahtuvaisia, lentäviä.
Ihanaa, että sielläkin kurjenmiekat viihtyvät! Jotkut niistä ovat konstikkaita, mutta jotkut onneksi kukoistavat.
Nyt eivät peurat onneksi käy enää pihalla, tänä syksynä eivät ole käyneet vielä kertaakaan, mikä on oikea ihme.