Thursday 18 July 2024

Äidin lempipaikka

 Blogin lukija halusi tietää, mistä äitini erityisesti pitää puutarhassani. Äiti vastasi, että siitä, että on kesä ja sopivat säät. Ja ruusuista hänkin pitää, mutta hyvin monista muistakin kukista kyllä.

Olin lukenut kysymyksen huolimattomasti ja kysyin äidiltäni ensin, mistä kohdasta hän pitää. Siihenkin oli vaikea vastata, mutta miettimisen jälkeen hän vastasi, että muotopuutarhasta. Hän tosin kutsui sitä ruusutarhaksi, kun siinä on muutama ruusu kukassa.

Muotopuutarhan Flammentanz-köynnösruusu näkyy jo kauas.

Omenapuun alla on ollut kyläkurjenpolvi kukassa jo iät ja ajat. Kuvassa on myös purppuratulikukka, jonka kukkavarret ovat venyneet pitkän kukinta-ajan myötä jos jonkinmoiselle mutkalle. Edelleen on joitakin kukkia latvoissa.

Äitini kierteli puutarhaa kävelykepin kanssa – hän on 91-vuotias – ja istahti timjamipolun päässä olevalle penkille. Penkin vasemmalla puolella on tarha-alppikärhö, jonka leikkaamista ja sitomista köynnöskaareen olen suunnitellut jo monta vuotta, mutta aina on jotakin kiireellisempää. Se on vähän tuollainen hassu harakanpesä kaaren puolivälissä.
Kaaren toisella puolella kasvaa ruotsinköynnöskuusama 'Serotina'.

Mutta onhan kärhö kaunis kukkiessaan vaikka harakanpesänäkin. Tässä se oli kukassa kesäkuun alkupäivinä, äitini syntymäpäivän aikoihin. 
Kärhö tuli vääränä lajikkeena, muistaakseni sen piti olla 'Ruby'. Se on luultavasti 'Propertius'. Taustalla muuten näkyy laukkojen seassa se purppuratulikukka, joka on edelleen kukassa.

Seuraavassa köynnöskaaressa on 'Comtesse de Bouchaud' -kärhö juuri aloittanut kukinnan. Tämän muistin leikata keväällä, niinpä sen kukinta on nyt paljon tasapainoisempaa eikä huitele pelkästään kaaren huipulla pitkien kaljujen varsien päässä.

Kaiken lisäksi kaaren juurella kukkii hempeän pinkki purppurakannusruoho 'Canon Went' samassa sävyssä.

Purppurakannusruoho on aivan ihana. Se kukkii kuukausia, sillä se haaroittuu jatkuvasti. Lisäksi se tuottaa juuri sopivasti siementaimia – tosin se pyrkii tekemään useimmat niistä timjamipolulle, mutta niinpä käytävät taitavat aina olla suosituimpia kylväytymispaikkoja.
Kaverina kannusruoholla on harjaneilikkaa.

Sitten meidänkin täytyy istahtaa penkille, jotta näemme saman kuin äitini. Paitsi että päätä kääntämällä näkee paljon enemmän, kuvata voi vain yhteen suuntaan kerrallaan.
Maisema olisi kyllä kivempi ilman tuota aitaa ja valkoista nauhaa, mutta minkäs teet. Ei aitaa, ei puutarhaa näillä main, kun peuroja on niin paljon, että syövät kaiken.

Edellisessä kuvassa näkyvän köynnöskaaren toiselta puolelta kuoli köynnösruusu 'Alchymist', niinpä hankin siihen tilalle nimeä myöten ihanan luostarinköynnösruusun eli Uetersener Klosterosen (viralliselta nimeltään 'Tan99176'). Taimessa oli jo nuppu ja jotenkin ihmeellisesti se säilyi, vaikka autoni oli kattoon asti pakattu eikä istuttaminenkaan ihan hellävaraisesti sujunut.

Paitsi ettei 'Alchymist' ollutkaan kuollut! Halusin kuitenkin tilalle valkoista ja myös tarkistaa, mistä kohtaa verso tulee. Lehtien sävystä pystyi tosin jo päättelemään, että kyseessä on varmaan aito verso, ei juurivesa.
Kaivoin koko ruusun ylös, tarkistin verson kasvukohdan – kyllä, varttamiskohdan yläpuolelta – ja siirsin sen ruusu-heinätarhan takareunaan. Siinä saattaa olla talvella aivan liian märkää kaivamani salaojan vieressä, mutta ei voi mitään. 
Saatan vielä siirtää sen. Voi ruusu-raukkaa. Onneksi ruusut ovat tavattoman sitkeitä!

Mutta takaisin muotopuutarhan penkille. Vähän vasemmalle katsomalla näkyy 'Åkerö' -omenapuu, siitä tännepäin vaaleankeltaiset The Pilgrim -ruusu ja nukkasalkoruusu, vasta ensimmäiset kaksi kukkaa auki siinä. 
Tienpuolen penkissä kukkii neilikkaruusu 'Pink Grootendorst'. Sen leikkasin keväällä hyvin matalaksi, niinpä se on nyt järkevän kokoinen. Sitä kokoluokkaa olevaa ruusua ei olisi pitänyt istuttaa kukkapenkkiin. Mutta toisaalta se rajaa muotopuutarhaa tuolla reunalla.

Neilikkaruusun lähellä on vähän ahdasta, löysin hentoisen 'Pink Octopus' -kellon kuitenkin, vaikka sen kukkia pitikin etsiä viereisten korkeiden perennojen välistä. Tämä lajike on usean eri kellolajin välinen risteymä.

Tässä vastakkaisen suunnan näkymä kuin äskeinen kuva penkiltä. Taustalla on keltainen nukkasalkoruusu, edessä oikea ruusu Rhapsody in Blue. Ruusun ympärillä kukkii sinistä tähkätädykettä.

Muotopuutarhan toisessa tienpuoleisessa penkissä kukkii 'Angel's Blush' -harmaakäenkukka, jonka valkoisiin kukkiin kehittyy vaaleanpunertava keskus. Tämä sanotaan joissakin lähteissä samaksi kuin 'Oculata', toisaalla taas tämä olisi Oculata-Ryhmään kuuluva lajike.
Sen seassa kukkii siemenestä kasvattamani valkokukkainen maarianverijuuri, mistä olen todella iloinen. Meillä kun kasvaa sitä tavallista keltakukkaista, niin on ihanaa, että puutarhassa on siitä tuollainen muunnos. Valkoista kynttilämäistä kukintoa komppaa pari rypästä ranskantulikukkia taustalla.

Loppuun tienvarren köynnöskaaressa kasvava ihanaakin ihanampi kärhö 'Polish Spirit'.


Harjaneilikka Dianthus barbatus
Harmaakäenkukka Lychnis coronaria
Kello Campanula
Kyläkurjenpolvi Geranium pratense
Maarianverijuuri Agrimonia eupatoria
Neilikkaruusu Rosa Grootendorst-Ryhmä
Nukkasalkoruusu Alcea rugosa
Purppurakannusruoho Linaria purpurea
Purppuratulikukka Verbascum phoeniceum
Ranskantulikukka Verbascum chaixii
Ruotsinköynnöskuusama Lonicera periclymenum
Tarha-alppikärhö Clematis Atragene-Ryhmä
Tähkätädyke Veronica spicata

44 comments:

  1. Kärhö taitaa olla lempikukkani ❤️ Toisaalta ajattelen kai monesta kukasta noin kun näen upeita kukintoja 🤭
    Ihanaa, kun äitisi jaksoi tulla vieraisille. Nautti varmaan tyttärensä kätten jäljestä.
    Minun tarhasalkoruusuni eivät kuki. Ne kai kukkivatkin vain joka toinen vuosi. Tänä keväänä vasta istutin toimet. T. Sartsa

    ReplyDelete
    Replies
    1. Lempikukkia on varmaan kaikilla monta :-)
      Tarhasalkoruusut ovatkin kaksivuotisia, ensin tekevät lehdet ja vasta seuraavana vuonna kukat. Nukkasalkoruusu on monivuotinen, eli kukkii joka vuosi.

      Delete
  2. Kivipellon Saila18 July 2024 at 21:24

    Onpa ihanaa, että äitisi on jaksanut tulla luoksesi, kunnioitettava ikä hänellä! Pihassasi on niin paljon kaunista ja ihailtavaa, penkki puutarhassa olisi siis hankinnan arvoinen kelle vain! Onneksi olet saanut rakennettua aidan aarteidesi suojaksi ja ainakaan kuvien perusteella se ei ainakaan minun silmää häiritse! Nuo ranskantulikukat - nyt mullakin kasvaa yksi sellainen pitkän yrityksen jälkeen - ovat nekin todella kauniita!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tultiin minun autolla, mutta takaisin äiti meni reippaasti suoralla bussilla saaristosta Helsinkiin.
      Ihanaa, että sinullakin on ranskantulikukkia, ne ovat todella aivan ihania.

      Delete
  3. Onpa kiva kun toteutit tämän postausidean, kiitos. :) oli hyvä kun äitisikin oli mukana kierroksella ja kierroksen myötä tuli mielenkiintoisia kasveja ja samalla kyseltyä mikä puutarhassa on mieleen. Itsekin pidän muotopuutarhasta eniten, toinen suosikki on villi punainen penkki. Ruskopenkki on kaunis erityisesti keväällä.

    Varmaan pitää itsekin hankkia tuo Polish Spirit, niin kauniin värinen se on.

    On hienoa kun äitisi on jaksanut tulla vieraaksesi. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mukava kuulla sinunkin mielipiteesi eri paikoista!
      Polish Spirit on upea, kukat eivät ole kovin suuria, mikä on minun silmääni vain kaunistava seikka. Väri on tosi upea.

      Delete
  4. Ihana että äitisi oli vierailemassa saariston kesässä ja siinä kauneudessa mikä siellä on 🤩

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joka kesä äiti tulee, saaristo on hänelle jo nuorena aloitetun purjehdusharrastuksen myötä tuttu, monet kohdat laivareittimme varrella ovat tuttuja reittejä ja saaria. Mukavaa, että hän pääsee tällä tavoin edelleen näihin maisemiin.

      Delete
  5. Teillä on ollut ihania yhteisiä hetkiä kauniissa puutarhassa äidin kanssa, jossa jokaisessa paikassa on kaunis hetki pysähtyä, ihastella ja istuskella.🌸
    Kärhöt ovat niin kauniita kukillaan ja väreillään.
    Mukavia hetkiä loppuviikkoon!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oli mukavaa viettää viikko yhdessä. Kiitos, mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Delete
  6. Kiva, että äitisi nauttii puutarhastasi ja pääsee vielä käymään luonasi. Tuo penkki muotopuutarhassa on hyvässä paikassa, näkymä penkille ja penkistä on kaunis.

    ReplyDelete
    Replies
    1. On se kiva, että äiti vielä pääsee liikkumaan sekä tänne että siskoni luokse.
      Totta, hyvin sanottu, penkki on kiva molempiin suuntiin.

      Delete
  7. On ihanaa kun äitisi on päässyt ihailemaan pihasi kauneutta. Mutta valita nyt sieltä se kaunein paikka voikin jo olla vaikeampaa, niin paljon ihania kohteita.
    Olemme äitisi kanssa saman ikisiä kun minä nyt heinäkuussa saavutan tuon 92 vuoden iän. Toivon niin hänelle kuin myös sinulle mitä kauneinta kesän jatkoa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Taitaa puutarha olla aina kokonaisuutena paras.
      Kuten äidilläni, on sinullakin pitkä elämä ja muistoja ajalta, jolloin elämä oli kovin erilaista. Tarinoita on mukava kuunnella.

      Delete
  8. Äitisi on saman ikäinen kuin omani, jos hän eläisi. Teillä oli varmasti kiva viikko yhdessä. Etenkin, kun äitisi on kiinnostunut puutarhastasi ja jaksoi siellä kävellä. Kaunista puutarhaasi kelpaa kyllä esitellä ja katseltavaahan siellä riittää, kun ihanuuksia on joka puolella. Erikoisuuksiakin runsaasti.

    Tuo harmaakäenkukkia koskeva selostus sai minut taas hämmentyneeksi ja toivomaan, että ihmisellä olisi toinen tai kolmaskin mahdollisuus aloittaa elämänsä ja opiskelunsa alusta. Että sorruinkin kaupallisiin opintoihin, vaikka maailma on pullollaan mielenkiintoista tietoa kasveista.

    Tänä kesänä moni kasvi on kukkinut meillä aikaisemmin kuin siellä. Moni myös toisin päin. Polish Spirit on täällä vielä nupulla, joskin ensimmäiset aukeavat lähiaikoina. Vuosia blogiasi lukeneena olen tottunut, että siellä kaikki on aina edellä meitä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oli kiva, että äiti jaksoi vielä tulla. Täällä on aika sosiaalista, meitä kutsutaan kylään tai sitten minä kutsun ystäviä, jotka äiti jo tuntee täällä. Toivottavasti se on hänelle mukavaa vaihtelua.
      Voi, älähän hämmenny. Ryhmä-nimet tarkoittavat sitä, että sen tyyppisiä lajikkeita on useampiakin. Yleensä siis johonkin ryhmään kuuluu useita lajikkeita. Tai että aiemmin samaksi lajikkeeksi kutsutut eivät ole ihan prikulleen samanlaisia, niin että niitä voisi yhdeksi lajikkeeksi kutsua, silloin voidaan muodostaa niistä ryhmä. Mutta tämä ei ole ihan varma tieto tämäkään. Kasvitiede muuttuu ja kehittyy koko ajan, löydetään yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia.
      Ei kai meillä aina ole aikaisemmin kukassa kasvit? Varsinkaan loppukeväällä / alkukesällä, kun siellä mantereella saattaa päivälämpötilat olla lähes kymmenenkin astetta enemmän kuin täällä merellä. Se jarruttaa. Kasveilla on lisäksi aina omia aikatauluja, kukkivat eri aikoihin eri paikoissa. Yhdessä ja samassa pihassakin eri paikoissa olevat kasvit kukkivat joskus eri aikaan, kun niillä on eri valo- tai tuuliolosuhteet.

      Delete
    2. Kuulostaa kivalta, että saarelaiset ottavat äitisi "omakseen". Tykkään siitä, kun isää hoivakodissa katsomassa käydessäni olen samalla monien muidenkin vanhusten vieras. Se on terveellistä kontaktien jakamista.
      Taisin kärjistää noita kukkimisaikajuttuja vähän liikaa. Olosuhteilla on paljon merkitystä kasveille. Vein veljenvaimolle laatikollisen punaherukoita. Hänen salituttunsa väitti, ettei heidän pihassaan Nummelassa herukat ole vielä lainkaan kypsiä. Me keräsimme herukat viime lauantaina ja olivat kyllä täysin kypsiä. Rapisivat jo maahan kerätessä.

      Delete
    3. Kyllä tällä saarella tosiaan otetaan muut huomioon, kun meitä on niin vähän – ihana kuulla, että isäsi hoivakodissa sinä olet myös tuttu monelle jo.
      Yllättävän iso ero voi olla saman tai lähiseudun puutarhamarjoissa!

      Delete
  9. Tämä oli tosi viehättävä juttu - vähän äidinkin silmin katsottuna. Hienoa, että hän jaksoi vierailla saaressa. Ihailin kuvien näkymiä ja niin suloisia kukkijoita. Minustakin tuo kärhö näyttää vahvasti 'Propertiukselta'.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos sinullekin kärhötunnistuksesta! Lajike vahvistuu Propertiukseksi. Äidillä on vähän ikävä omaa puutarhaa, onneksi täällä on niitä kasveja ja monia muitakin, äitiä yllättäviä myös.

      Delete
  10. Varmasti äidillesikin tärkeä päästä katsomaan puutarhaasi ja viettämään aikaa kanssasi :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Luultavasti. Vaikka tiivis yhdessäolo vaatii puolin ja toisin joustoa ja pitkää pinnaa, on se silti laatuaikaa meille molemmille.

      Delete
  11. Oih - minä saan pyyhkiä silmäkulmaa onnesta, jonka teidän yhteisestä puutarhahetkestä - sielunsilmin näen teidän siellä astelevan. Pöytäryhmä luo romanttisen tunnelman... kaaret.... mutta silti kuulen kuin hennon puheen, mietteet mikä miellyttää, katseen hitaan siirtymisen... äitisi onnen! Ihanat TE ja kiitos kun päästit kuvin mukaan tähän ainutlaatuiseen hetkeenne!

    ReplyDelete
  12. Meri ja saaristo on varmasti sellainen elementti, joka jää osaksi itseä, jos se on ollut osa nuoruutta. Voin hyvin kuvitella äitisi ilon, kun hän pääsee saaristoon ja luoksesi. Vaikka itse olenkin vain järvimaisemien kasvatti, on vesi elementtinä lopun ikää lähellä sydäntäni. Arvelen myös, että äitisi on hyvin onnellinen taidoistasi nähdessään, miten luot siellä kauneutta ympärillesi.
    Kuvissa vilahti hauskannäköinen purppurakannusruoho. Vasta vuosi sitten opin tuntemaan lunnossa kasvavan juovakannusruohon, söpö sekin. Kiva, kun mukana oli ihanan Polish Spiritin kuva, tuota jaksan odottaa nyt kun "talviunesta" herännyt kärhö taas täälläkin kasvaa!
    -Mummopuutarhuri

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta, niinhän saaristo jäi minuunkin, kun täällä lähes joka kesä lilluimme. Muutaman kerran mentiin vaihteeksi Saimaalle, siellä oli toisenlaista mutta yhtä hienoa.
      Äitini on arkkitehti, joten omiakin mielipiteitä riittää :-D
      Kannusruohot ovat kaikki tosi nättejä! Ihanaa, että sielläkin Polish Spirit selvisi!

      Delete
  13. Mukavaa lukea äitisi vierailusta ja mielipiteistä puutarhastasi. Varmaankin siellä on ollut tarjolla myös pehmoenergiaa Ransun ja Mustin muodossa.
    Kävin vierailulla Tampereella Hatanpään ruusu- ja perennapuutarhassa, jossa lajeja oli ihan valtavasti ja silti oli niin monia tietämiäni, joita ei ollut, joten kyllä ruusuja onkin ihan ”ääretön” määrä. Tammikuussa Malagan ruusutarhassa taasen oli ihan eri lajit. Ihania käyntikohteita on tuollaiset. Sinulla on siellä nyt kanssa aivan mahtavat ruusupäivät ja viikot, ja toivottavasti vielä ihan kuukaudet!
    Merja

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ruusuja tosiaan on ääretön määrä! Eri ilmastoihin on eri ruusulajit ja -lajikkeet, jotka viihtyvät paremmin juuri niillä vyöhykkeillä. Onneksi olen istuttanut aika monia jatkuvakukintaisia ruusuja, niinpä niihin tulee uusia kukkia vielä pitkään.
      Äitini ei ole kissaihminen ollenkaan, mutta ymmärtää kuitenkin niiden tärkeyden minulle.

      Delete
  14. Ihania näkymiä! Kunnioitettava ikä äidilläsi. Minun äitini on kuusi vuotta nuorempi, mutta kävely on mennyt nyt niin huonoksi, etten ole saanut häntä mökille. Puutarha on meille kummallekin ollut yhteinen harrastus ja hänelle kerron vieläkin puutarhani kuulumiset, kun ollaan puheissa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihanaa, että tuot puutarhan äidillesi puheissa kumminkin! Epätasainen maa on hankala, äitini kulki hitaasti ja kepin kanssa. Tuossa iässä täytyy tosissaan varoa kaatumisia.

      Delete
  15. Hyvin äitisi vastasi kysymykseen:)
    Ja tuolta timjamipolun puutarhapenkiltä on kyllä kauniit näkymät! Toivottavasti maltat välillä istuskella siellä ja nauttia näkymistä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä tulee joskus istuttua, tosin ei ihan joka viikko ;-) Kun on niitä muitakin istumapaikkoja!

      Delete
  16. Kiva taas nähdä tuo timjamipolku. Jotain tuommoista haluaisin tehdä omaan pihaamme.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on kiva tuollaiseen kapeaan kohtaan, jossa menee hermot nurmenleikkuun kanssa.

      Delete
  17. Ovatko kärhöt pölyttäjille mieluisia? Missään ei ole oikein ollut tietoa, mitkä kärhöt olisivat ja ovatko ylipäätään. En ole esim koskaan Arabella-kärhössä nähnyt mitään hyönteisiä. Madame Julia Correvon on ollut niin vähäkukkainen vielä, mutta enpä siinäkään nähnyt.

    ReplyDelete
    Replies
    1. En minäkään huomaa kärhöissä pölyttäjiä ollenkaan siinä määrin kuin muissa kasveissa ja köynnöksistä esim. kuusamissa. Ehkä pienikukkaiset kärhöt olisivat parempia, täällä kukkii juuri mantsuriankärhö, joten täytyykin tarkkailla sitä.

      Delete
    2. Ei ainakaan näissä loppukesän kärhöissä juurikaan pölyttäjiä käy. Joskus joku perhonen laskeutuu paistattelemaan kukille päivää tai kokematon kimalainen yrittää etsiä syötävää. Alppikärhöissä vierailee kimalaisia useammin, joten niissä ehkä onkin jotain evästä tarjolla. Mantsuriankärhö on täälläkin tulossa kukkaan ja ainakin sen hunajaisesta tuoksusta voisi kuvitella, että siinä olisi mettä. Pitääpä seurata minunkin, käykö siinä pölyttäjiä.

      Delete
    3. Minä en ainakaan vielä huomannut mantsuriankärhössä pörinää, mutta enpä ole juuri ehtinyt sitä tarkkailla kuin ohimennen.

      Delete
  18. Ollapa itsekin 91-vuotiaana siinä kunnossa, että voi edes kepin kanssa köpötellä puutarhassa. Jos ei omassa, niin jonkun toisen tekemässä. Äitisi taitaa olla hyvässä kunnossa, kun jaksaa reissata. Teillekään ei ole varmasti ihan helpoin tulla laivamatkojen takia.
    Ihana 'Comtesse de Bouchaud'. Siinähän on vielä aika runsaasti kukkiakin. 'Polish Spirit' on myös kaunis. Sateinen kesä on selvästi tehnyt hyvää niin kärhöille kuin koko puutarhallesikin.
    Mukavaa sunnuntaita!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinpä, olisi kiva voida kokea puutarhaelämyksiä vielä tuolloin. Johonkin pitäisi perustaa puutarha-ikäihmisten hoivakoti.
      Bouchaud on todella edustava verrattuna aiempiin vuosiin, kun en aiemmin sitä ikinä muistanut leikata. Ehkä sen juurakkokaan ei ollut vielä kovin laaja. Polish on samoin nuori, mutta varmaan sade tosiaan niitäkin auttaa.
      Kiitos, mukavaa sunnuntaita sinullekin!

      Delete
  19. Niinpä! Mieluusti istutan pölyttäjille mieluisia kasveja. Esim kehäkukat kylväytyneet itse, samoin ruiskukat ja hunajakukista laitoin niityn. Alan jopa pitämää kehäkukkien kirkkaista väreistä.

    Joo, on kyllä hienoa kun pystyy noin hyvin liikkumaan. :)^

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kun katsoo, millainen mieletön pörinä käy mäkimeirameissa, ahdekaunokeissa, palsternakoissa sun muissa, tekee mieli antaa niiden kylväytyä entistä laajemmalle vain.

      Delete
  20. Sinulla on mukava äiti. Äitini laittoi mökillä valtavasti kukkapenkkejä ja joka vuosi manasi, miten kamala homma niistä on. Hän ei ole koskaan oppinut nauttimaan puutarhanhoidosta, vaan tykkää vain kukista itsessään. Nyt olen laittanut hänelle kaupunkiasuntoon vähän mansikkaa maahan ja tomaatteja ja kurkkua kasvusäkkeihin altakastelujärjestelmällä. Saa vähän naposteltavaa helposti.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihana idea, että äitisi saa naposteltavaa!

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!