Pienen pieni joulu

En harrasta joulukoristelua, paitsi ihan pienessä mittakaavassa. Nukketalossa. Tänään Miss Marple sai punaviininsä ääreen myös vihreitä kuulia. Havuseppele laitettiin takanreunukselle ja siihen muutama koristepallo ja polkkakaramelli. Joulukuusi pystytettiin puutarhaoven edustalle.

Christmas at my dolls' house:

Käytännön syistä piparikoriste on ovessa ympäri vuoden.

Ulko-ovikin sai seppeleen. Nyt syksyllä siihen myös asennettiin jykevämpi leijonanpääkolkutin aiemman pilipalikolkuttimen tilalle. Nyt kuuluu yläkertaan asti, jos joku on ovella.

Eipä silti, heti eteisessä tulijaa on vastassa Tango-koira. Sen ohi ei pääse kukaan huomaamatta!

Syksyllä saatiin viimein soittokello keittiön seinälle. Eteisessä on kyllä ollut soittonaru, mutta kello on puuttunut. Hercule-kissa ryntää paikalle, jos kelloa soitetaan – tai sitten ei. Sekin on saanut viimein parempaa sapuskaa makkaranviipaleiden tilalle, joita sille on tarjottu parin vuoden ajan.

Toisessa kerroksessa on ompeluhuone. Tonttu laskeutuu vintin rappusia, liekö häiriintynyt, sillä olen viimein alkanut sörkkiä ylintä kerrosta!

Ompeluhuoneessa valmistuu hieno silkkinen tanssiaispuku juhlakautta varten. Ompelijatarpupu pitää hieman taukoa ja mittailee työnsä tulosta silmillään.
Sain syksyllä viimein vietyä tämän kerroksen sähkötyöt loppuun ja tässäkin huoneessa on nyt sähkövalo. Se kyllä helpottaa ompelutöitä!

Jokaisessa huoneessa on nyt siis sähkökytkin oven pielessä. (Tosin sähköt eivät ihan oikeasti kyllä mene niistä päälle, heh). Makuuhuonettakin vartioi tonttu. Niitä on liikkeellä.

Makuualkovi sai joulukalenterin takaseinälle ja perhoskokoelman sivuseinään. Seinien koristelu on vielä kesken, samoin petivaatteiden ompelu sekä kirjailu. Onneksi! Tekemistä on vielä, sitten on kamalaa, kun se loppuu. Toivottavasti ei ikinä.

Siinä ne joulujutut sitten olivatkin, eli pientä ja pienessä määrin sopii minulle. Kirjoituspöydän ääressä kirjoitetaan ahkerasti, olisiko siinä kumminkin vielä joulutervehdyksiä.

Pääsin tänään käymään Nalle- ja nukkemarkkinoilla Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla. Olen nyt minikroketin onnellinen omistaja! Yksi katkennut maila on mukana, kuten asiaan kuuluu. Pelin tuoksinassa saattaa kipakampi häviäjä menettää malttinsa.
Minulla on oikea vanha puukroketti, ja nyt täytyy tarkistaa, onko mailoissakin joitakin koristeraitoja. Muistaakseni on. Sitten näihinkin voisi maalata.

Minipuutarha ei kuitenkaan ole ihan vielä rakenteilla, vaan nukketalon kolmas kerros. Sinne tulee goottikirjasto, joka ulottuu harjakattoon saakka ja sen toiseen päähän pieni musiikkihuone, ja sen päälle salaisen tiedemiehen (tai Totoron) työparvi. Tein vasta musiikkihuoneen lattian ja kaakeliuunin tänään, sekä mallailin seinämateriaaleja. Kaakeliuunin päälle tarvitaan ehdottomasti esi-isä kuten muumikirjoissa. Sitäkin täytyy alkaa miettiä.
Nyt hyvää yötä ja mielikuvituksellisia unia!

Kevätkalenterin kolmas luukku

Sinivalkoiset kevätkukat ja -kukkayhdistelmät. Huomaan kuvia etsiessäni, että en näköjään harrasta sinivalkoisia kasviyhdistelmiä, mutta onneksi jotakin löytyi!
Pieni sinivalkoinen kurjenmiekkaristeymä 'Katharine Hodgkin' on höystetty ripauksella keltaista. Tämä on hurmaavan jäänsävyinen kukka, jossa kuitenkin pilkahtaa auringonkultaa.

In honour of our Independence Day today, here are some blue and white flowers!

Posliinihyasintti.

Atsurihelmililja.

Unkarinsinivuokko 'Blue Eyes'.

'Ocean Magic' -helmililjat ja hyasintti vappusäässä.

Samat helmililjat pari viikkoa myöhemmin italiantulppaanien seurassa.

Unelmatädyke.

Alppikärhö kirsikkapuussa.

Perhosorvokki 'Freckles'.

Kuurapartainen pikkukurjenmiekka 'Sapphire Gem' ehti nipin napin mukaan kevätkalenteriin, sillä se avautui aivan toukokuun viimeisinä päivinä.

Toivotamme hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Saimme inspiraatiohaasteen Päivänpesän elämää -blogista. Kiitos Katjalle kauniista sanoista, on ilo pystyä inspiroimaan!
Inspiroidun monista asioista, mutta ehkä eniten pidän sellaisten blogien lukemisesta, joita pitävät minua vanhemmat ja viisaammat ihmiset, ja jotka kertovat ihan tavallisesta arkisesta elämästä, lenkeistä koiran kanssa, käsitöistä, lapsenlapsista, matkoista, milloin mistäkin. Elämänkokemus paistaa näistä blogeista, ja elämänasennetta, huumoria ja paljon elämää nähneen ihmisen ajatuksia on ilo lukea. Kiitos siis kaikille teille, jotka pidätte blogia, me lukijat saamme olla ikään kuin kirjeystäviä!

Lähetän inspiroivan haasteen eteenpäin suomalaisuuden hengessä yhdelle tällaiselle blogille, Maatiaismuori -blogiin Kirstille. Hän on kasvattanut maatiaisrotuisia ja -kantaisia eläimiä pitkään, tekee niitä tunnetuiksi ja kertoo niiden ylivertaisista ominaisuuksista sekä sanoin että upein kuvin niin, että tällainen asiaan perehtymätönkin ymmärtää. Maatiaiset rulettaa, samaa mieltä on Musti!

Voit Kirsti ottaa haasteen vastaan ja lähettää sen eteenpäin haluamaasi blogiin, tai olla lähettämättä, velvoitteita ei ole. Ota silti vastaan kaunis kiitos ihanan blogisi pitämisestä, kirjojen ja valokuvanäyttelyiden tekemisestä ja kaikesta muusta mitä teet!

Alppikärhö – Clematis alpina
Atsurihelmililja – Muscari azureum
Hyasintti – Hyacinthus orientalis
Italiantulppaani – Tulipa clusiana
'Ocean Magic' -helmililja kuuluu lajiin Muscari aucheri
Perhosorvokki – Viola sororia
Pikkukurjenmiekka – Iris Pumila-Ryhmä
Posliinihyasintti – Puschkinia scilloides
Unelmatädyke – Veronica gentianoides
Unkarinsinivuokko – Hepatica transsilvanica

Kevätkalenterin toka luukku

Ajattelin säästää tämän bonusluukuksi, mutta en malta. Täytyy näyttää jo nyt! Tästä luukusta löytyy HELMIkuu. Siis virallisesti talvikuu, mutta ihanaa kevään aavistusta näistä kuvista jo löytyy!
Kuvat on otettu helmikuun 22. päivästä alkaen, jonka jälkeen ei lunta enää näkynyt. Muistaahan joulupukki, että toivon samanlaista tällekin talvelle?

These photos are taken in the last week of last February, as unbelievable as it may seem. February is usually very wintery. But last winter there was no snow at all after 21 February.

Ensimmäisessä kuvassa on etelänkevätesikon ensimmäinen kukka. Tässä on sama tummanpuhuva tarhajouluruusu kuin edellisessäkin luukussa, mutta muutamaa viikkoa aiemmin.

Tulppaanien versot olivat jo helmikuun puolella näin pitkällä, vaikka eivät kukkineet vielä pariin kuukauteen.

Tässäkin on tulppaaneja ja edellisvuoden kukinnosta kylväytyneitä hietalaukkoja.

Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa kukkivat talventähdet helmikuussa, omassa pihassani vasta maaliskuun puolella.

Näsiäkin oli hienosti kukassa. Oma näsiäni oli menehtynyt, mutta ostin uuden Vakka-Taimesta. Toivottavasti se kukkii pian! Älysin nyt suojata näsiäni verkolla, sillä näitäkin syödään.

Ja sitten lumikellot! Valkoista kukanpoikasta alkaa näkyä heti, kun vain lumi sulaa päältä pois. Tämä kuva on otettu 22.2.2014, edellisenä päivänä taivaalta tuprutti lunta.

Edellinen kuva on otettu lämpimällä ojanpenkalla kotikylässäni, seuraavana päivänä löysin tämän avautuvan puistolumikello 'Flore Plenon' omasta pihastani.

Ystävät, tähän on enää kaksi kuukautta (ja rapiat)!


Etelänkevätesikko – Primula elatior
Hietalaukka – Allium vineale
Näsiä – Daphne mezereum
Puistolumikello – Galanthus nivalis
Talventähti – Eranthis
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä

Kevätkalenterin eka luukku

Viime joulukuussa pidin Karolinan puutarha -blogin inspiroimana kevätkalenteria. Näin talvipäivänseisauksen alla se onkin varsin ajankohtainen!
Ensimmäinen luukku avautuu maaliskuuhun – tähän on vain kolme kuukautta, ystävät!

This is mere three months away!

Lumikellot kukkivat, tämä lienee tähtilumikello.

Etelänkevätesikot kukkivat kauan ennen kevätesikoita.

Suikeroesikkokin ehtii avata ensimmäisen kukan.

Tarhajouluruusut nousevat tanakoina maasta.

Pienet pikkusinililjat ilmestyvät joka vuosi tuuheampina nippuina ja alkavat kukkia heti maan pinnalle päästyään.

Samoin tekevät talventähdet, ensin ei näy versoakaan ja sitten yhtenä päivänä onkin näin monta kukkaa!

Kevätkurjenmiekatkin ehtivät maaliskuun satsiin.

Iloista talvipäivänseisauksen odotusta, siihen on enää 19 päivää ja sitten alkaa päivä pidentyä!

Etelänkevätesikko – Primula elatior
Kevätkurjenmiekka – Iris reticulata
Pikkusinililja – Scilla bifolia, 'Rosea' on vaaleanpunainen lajike
Suikeroesikko – Primula Pruhoniciana-Ryhmä
Talventähti – Eranthis
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä
Tähtilumikello – Galanthus elwesii

Tunnelmissa

Viikonloppu sujui kansallisromanttisissa tunnelmissa Hvitträskin joulumarkkinoilla. Kiitos kaikille vanhoille ja uusille tutuille, jotka kävivät tervehtimässä!

Last weekend there was the annual Christmas market at the world-famous Arts and Crafts architect residence Hvitträsk. I would not miss it for the world.

Myyntipöytäni oli tänäkin vuonna työhuone-kirjastossa. Koska olin aivan kirjahyllyjen vieressä, tuli teosten selkämyksiä tarkasteltua tavanomaista enemmän. Olen pienestä pitäen tottunut Arkkitehti-lehtien vuosikertakansioihin kodin kirjahyllyssä, mutta tässä huoneessa niitä on lehden perustamisvuodelta 1903!
Kirjoihin ei saa koskea. Olisi todella tehnyt mieli tarttua Hugh Walpolen ym. kirjaan A Century of Creepy Stories. Mitähän hiuksianostattavaa se pitää sisällään? Hvitträskissäkin liikkuu tarinoiden mukaan kummitus, olen jopa tavannut ihmisen, joka kertoi kohdanneensa sen.

Myyntipöydässäni oli neuleita ja lankoja, saippuaa, kortteja ja muuta mukavaa.

Sitten tunnelmiin kotona. Leena ja Pojat lähetti ihanan puseron, jolle ei ilmeisesti ollut käyttöä. No täällähän on. Kiitos Leena! Alle laitoin pitkän villapoolon, sillä olen vilukissa (huomaa myös karvatohvelit). Yritys kuvata lepakkohihaista puseroa...

Kuvaaminen oli siksikin haastavaa, että Musti täytyi saada kuvaan mukaan. Huomaatko Mustin?

Salapantteri.

Ransukin oli mukana, mutta sen saaminen kuvaan peittomytyn takaa oli mahdotonta.

Tunnelmallista ja lämmintä joulukuun alkua!