Triplakissahaaste

Olemme jo pidempään halunneet osallistua haasteisiin, joiden mainiot kysymykset keksivät Naukulan Helmi, Sirpan Kollo ja Ruudolf, joka oikeasti myös haastoi meidät – Helmin ja Kollon kysymyksiin me halutaan muuten vain vastata, koska ne on niin kivoja.
Ransu vastaa. Ensin Helmin kysymykset:

1. Mikä tehoaa?
Se kun meen mamman eteen makaamaan.

2. Yksin vain yhdessä?
Yhdessä mamman kanssa!

3. Kuunteletko radiota?
Jos mamma kuuntelee, mut mieluiten kuuntelen kun mamma lepertelee mulle.

4. Mikä olisi paras aika herätä?
Mä herään ihan hyvään aikaan, mut mamma usein ei. Herättelen sitä taputtelemalla tassulla poskelle ja puremalla nenästä.

5. Koska kehräät?
Silloin kun makaan mamman ja tän koneen välissä. Muun muassa.

6. Oonko mä susta söpö?
Oot sä! Mut vähän pelottava, sellainen määrätietoinen täti. Aah ja hui!

7. Miksei kaikilla kissoilla oo kotia?
Koska ne ei oo vielä löytäneet meille. Meillä vois kyllä olla enemmänkin kissoja, voitais pitää koirat joukolla poissa.

8. Miks ihmiset on joskus tyhmiä?
En tiedä, mut ne ei tosissaan aina tajuu kiinnittää huomiota muhun tarpeeks nopeesti.

9. Ootko oikea- vai vasentassuinen?
Kummatkin on hyvä nostaa kohti kattoa jotta mamma ylettyy rapsuttamaan mahaa.

10. Kuka on sun paras kaveri?
Mamma. Musti on ihan kiva kans. Ja tykkään tyttökissoista, mut ne ei oo kavereita, ne on IHANIA!

11. Mikä saa sut kaikista onnellisimmaks?
Se kun mamma keskeyttää koneen naputuksen ja lepertelee mulle.

Sitten Kollon kysymykset:

1. Oletko kokeillut tassulla siiliä?
En kerro! Ehkä oon, ehkä en.

2. Onko sut madotettu?
On, monta kertaa.

3. Oletko käynyt ulkomailla?
En oo! Voisin mennä tutustumaan esi-isien maille Norjaan.

4. Kuka hoitaa sua ihmisten ollessa lomamatkalla?
Ai lomamatkalla? Ei mamma sais mennä mihinkään sellaisille ilman mua. Mutta joskus meillä käy naapurin Hannele tai alakerran Anneli ja mamma ei käy vähään aikaan. Odotan aina milloin mamma tulee, vaikka toisetkin tädit on kivoja.

5. Myyrä vai lintu?
Myyrä! Nam.

6. Siedätkö vedellä pesemistä?
Mitä? Ei mua tarvitse pestä. Peseydyn itse. Myyrästys pienessä tihkusateessa raikastaa oloa kummasti.

7. Lempilelusi?
Kong Kickeroo, mamman nenä ja Musti.

8. Oletko kova ääntelemään? Miten?
Soinnikas kurrr, sellainen luritteleva ääni, kun juttelen mammalle. Komentava nau jos haluan esim. ruokaa tai jos mamma on ollut poissa. Kovaääninen valittava nau jos on liian kuuma.

9. Pidätkö auringonpaisteesta vai varjoisasta?
Varjoisasta!

10. Valvotko öisin? Valvotatko ihmisiä?
Nukun mamman vieressä. Autan sitä nukkumaan. Jos se ei meinaa nukahtaa niin puren sitä nenästä.

11. Kuinka usein ruokatarjoilu pelaa?
Liian harvoin.

Sitten Rudin ja Karrin kysymykset, niihin vastaa Musti!

1. Mistä unelmoit?

Siitä että me oltais aina pantteripalstalla eikä ikinä kerrostalossa.

2. Minne haluaisit matkustaa?

Haluaisin pysyä aina kotona enkä ikinä lähteä sieltä mihinkään.

3. Mitä hankkisit viidensadan euron lahjakortilla?

Mitähän sillä saa? Lahjoja varmaan.

4. Lempiruokasi?

Maksa.

5. Paras muistosi viimeisen kuukauden ajalta?

Kun aurinko paistoi selkään ja olin just syönyt myyrän.

6. Kauneusvinkkisi?

Muista huoltaa kynnet.

7. Kirjavinkkisi?

Mä en lue, mutta mamma lukee nyt Salaista puutarhaa. Suosittelen sitä, kun se pitää mamman paikoillaan pitkän aikaa niin saan maata sen päällä rauhassa.

8. Vastustamaton verkkokauppa?

Mä en käytä, mutta mamma tykkää kasveja myyvistä kaupoista, viimeks se kävi Peter C. Nijssen -sedän sipulikaupassa ja tuli sieltä tosi iloisena pois.

9. Mitä katsot televisiosta?

Kaikkea mitä mammakin, pääasia että saa olla sen päällä.

10. Millaisia blogeja luet?

Kissajuttuja, mut myyrä- ja lintublogeja sais olla enemmän.

11. Parasta elämässä?
Leppoisa kotielämä.

Rauhallista sunnuntaita kaikille! Vastatkaa kysymyksiin jos innostuitte!

Väriretki

Retki alkaa kaupungin korttelipihalta...

This is a little autumnal colour trip.

Jatkuu koepellolle astereita ihailemaan...

Tämä on 'Little Carlow', ilmeisesti hertta-asterin ja syysasterin risteymä jos nettilähteet pitävät paikkansa.

Lohjanharjulle kiipeämällä avautuu näkymä Hiidenvedelle.

Päivölän mailla Nummelassa on kauniita vanhoja puutarhan rakenteita kuten lehmuskuja.

Antoisia syyspäiviä ja muistakaahan varastoida talviravintoa!

EDIT klo 0.06: Sukka-arvonnan voittaja on Taina T! Ilmoitan Taina T:lle voitosta hänen blogiinsa, mistä näkyy löytyvän myös sähköpostiosoite. Onnea Tainalle!

Nukkuvien puolue

Täällä järjestettiin arvonta, kun sadan lukijan raja saavutettin. Oli tarkoitus järjestää arvonta, kun 200 meni rikki, mutta se ylittyi niin vauhdilla, että päätin järjestää arvonnan 250 lukijan kohdalla. Silloinkin ilmeisesti nukuttiin, sillä sekin meni ohi jotenkin huomaamatta.
Niinpä nyt, tasan 300 lukijan kunniaksi, järjestetään tupla-arvonta!

Jossakin blogissa joskus oli spontaani arvonta, joka järjestettiin kaikkien kirjautuneiden lukijoiden kesken. Se oli minusta mukavan demokraattista, sillä jokainen lukija ei välttämättä juuri tässä elämän hetkessä ehdi kytätä blogeja, joten arvonta voisi jäädä huomaamatta, vaikka olisi Saaripalstan lukija jo vuosien takaa. Toisaalta näin myös suositaan vakiolukijoita eikä kalastella uusia lukijoita arvonnan houkuttamina, mikä on minusta ärsyttävää.

Arvoin 300 lukijan joukosta yhden numeron random.org -sivustolla. Luvuksi tuli 262, ja lukija numero se sattuu olemaan Tarja's Snowland! Onnea! Otan yhteyttä Tarjan blogiin. Palkintona ovat vaaleanpunaiset villasukat nettikauppani Elsan lempituolin valikoimista.

Koska arpavoittoja on kiva jakaa, arvon toisen parin sukkia kaikkien tähän postaukseen kommenttinsa antaneiden kesken. Eli jätä vain kommentti, lisäpisteitä ei heru kirjautuneille lukijoille eikä tarvitse vaivautua mainostamaan arvontaa omassa blogissa.

Kyselen sitten kengännumeroita kun arpa osuu kohdalle.

Kiitos kovasti ihanat lukijat kaikista näistä vuosista! Olette kuin rakkaita kirjeystäviä. Tajusin juuri, että ensimmäisestä postauksestani on parin viikon päästä kulunut kuusi vuotta. Blogin kirjoittaminen on ollut antoisampaa kuin olisin ikinä osannut kuvitella.

Lämminvarpaista syksyn jatkoa!

There is a prize draw for reaching 300 readers. By leaving a comment on this post, you participate in a draw for lovely pink knee-high woollen socks that guarantee a warm winter, just like Ransu's paws.

EDIT. Arvontaan ehtii osallistua perjantaina 18.10. klo 24 asti, jolloin suoritan arvonnan – eli perjantain ja lauantain välisenä yönä.

Se tavallinen

Leikin Mustin kanssa sen lempileikkiä, jossa vedän nauhaa hitaasti peiton alle. Musti tarkkailee, mittailee, suunnittelee strategiaa ja puntaroi.

Musti's life is neverending battle with little brother Ransu, who comes and ruins any good plan.

Hyvä suunnitelma, mutta siinä ei otettu huomioon liito-oravan lailla leikin keskelle saapuvaa Ransua.

Ransu arrives in his customary Siberian flying squirrel fashion.

Ja näinhän siinä taas kävi. Näin käy aina.
Kuuleman mukaan tästä kärsitään myös muissa veljesperheissä kuten Koratiassa, missä pikkuveli aina pilaa isoveljen hienot ajatusrakennelmat. Onko tämä teilläkin se tavallinen tarina?

Lopuksi rauhoittavampi kuva kaupunkimaisemasta.
Aurinkoisia syyspäiviä!

Käsityöpostaus

Edellinen ompelukirjoitus herätti joitakin innostuneita kommentteja, niinpä jatkan käsityöaiheella, mikä sopii syksyyn, vaikka olenkin ottanut jotkut tämän postauksen kuvista jo keväällä...
Keksin nimittäin silloin, miten voin käyttää Ilun värjäämää ja hänen Handu-kaupastaan innoissani ostamaani lankaa, joka on minun käyttööni liian ohutta (taisi olla jokin huivilanka).

A knitting project, Ransu presents:

Ilun langassa on ihanat värit, mutta en osaa neuloa näin ohutta lankaa. Mutta sekoittamalla sitä toiseen lankaan, tässä tapauksessa Marks & Kattensin Spireaan, saadaan hienoa elävää pintaa!

Ilun langan vähän väliä vaihtuva väri ja M&K:n hitaasti harmaasta vaaleanpunaiseen liukuva väri ovat täydellinen pari. Neuloin koko neuleen kahden langan vahvuisena – siis joka silmukassa on kumpaakin lankaa.

M&K:n Spireaa ei taideta enää valmistaa. Harmillista! Tämä on ollut erittäin mieleistä lankaa, olen käyttänyt tätä vihreänä neuletakkiin, ja lankalaatikoistani löytyy vielä jokunen kerä siniharmaata.

Unohdin sanoa, että Ransu esittelee, jos joku ei sitä jo huomannut.

Tein langoista kaulaliinan. Hempeän ystäville siinä on runsaasti pinkkiä...

... ja miehekkäämmille tyypeille hienostunutta harmaata.
Kuuden sileää neuletta tehdyn kerroksen jälkeen kiepautin langan kaksi kertaa puikon ympäri joka silmukan välissä, seuraavalla kerroksella pudotin kiepautukset. Niistä silmukoista tuli pidempien silmukoiden kerros, jossa Ilun langan värit pääsevät loistamaan.

Tästä kuvasta näkyy, miten sävy vaihtuu hitaasti harmaasta vaaleanpunaiseen, mutta pätkävärjätty lanka tuo siihen yhtenäisyyttä. Siis jos joku saa irrotettua katseensa komeasta Ransusta.

Huivin päiden kanssa pääsi oikein innostumaan tänä vuonna ilmestyneen reunusvirkkauskirjan kanssa!

Valitsin tämän mallin, johon tulee kaksi kerrosta helmiä. Alempaan kerrokseen laitoin violetteja puuhelmiä ja seuraavaan huurrelasin näköisiä helmiä.
Huivi meni synttärilahjaksi rakkaalle siskolle.

Iloista ja lankapitoista syksyä kaikille!

Vieraileva tähti

Moikka!
Oon Titti, Sailan hyvän ystävän kissa ja vaadin päästä tänne koska noista pojista on täällä aina juttua. Mä olen vähintään yhtä kiinnostava.
Olen citytyttö ja asun Roomassa.

Ciao! I'm Titti, Saila's friend's cat. I live in Rome and my life is every bit as interesting as Saila's boys'.
They could come here sometime and I'd show them who's who. And perhaps teach them to hunt a lizard or two, if I should feel like it.

Tykkään hengailla kivoissa paikoissa. Kuten pahvilaatikoissa.

Kylppäriremontti oli musta tosi hyvä, koska meillä kävi paljon vieraita ja ne toi uusia alustoja hengailuun.

Oon sellainen tyttö, että käytän mielellään tyynyä.

Mamman muistikirja on siihen tarkoitukseen sopiva.

Kirjat ylipäätään on kivoja. Mammakin tykkää niistä. Ja musta, tietenkin. Musta tykkää kaikki.

Paremman puutteessa puhelin käy tyynystä.

Oon kuitenkin sillä tavalla vanhanaikainen tyttö, että luotan enemmän näihin perinteisiin rakennusmateriaaleihin. Me roomattaret ollaan nojailtu terrakottapatsaisiin tuhansia vuosia.

Ciao vaan kaikille! Varsinkin kaikille söpöille pojille.
Kuullaan taas!

PS. Tän jutun kuvat on ottanut MUN mamma R. Kiitti mammalle!

Ompeluprojekteja

Kaupunkiasunnossani on sohvana vanha heteka, jonka päällä on kaksi varapatjaa. Se on liian syvä mukavaan istumiseen. Olen miettinyt, että selkänojaksi tarvittaisiin kaksi tyynyriviä yhden sijasta. Mutta suuret tyynyt ovat kalliita.
Kun muistin, että kellarikomerossa on varastossa vielä yksi varapatja, Ikean hapankorpunohut lerppu, keksin ommella siitä pyöreän pitkän tyynypötkön.

I made a long round pillow for my sofa (an old iron bed). It was too deep for comfortable sitting, now it is much better.

Ompelen kaiken isoäitini Husqvarnalla vuodelta 1959. Tuskin osaisin uudempaa konetta käyttääkään. Ja tuskin mikään nykykone toimii yhä yli 50 vuoden kuluttua! Tällä on toki kommervenkkinsä, kuten iän myötä meillä kaikilla. Langankiristykset ovat päin honkia eikä niitä saa enää säädettyä, joten kovin hienoa jälkeä tämä ei tee.

Laitoin patjan rullalle pakkausteipin avulla, joka jäi tyynyn sisään. Se vähän rapisee kun tyynyyn nojaa, mutta epäilen, että muuten en olisi saanut tungettua patjaa ompelemani pötkön sisään. Ompelin pötkylän kokonaan kiinni, siinä ei ole vetoketjua tai tarranauhaa, jolla tyynynpäällisen saisi pois. Järkeilin, että koska en ole siivousintoilija, en tulisi pesemään tyynyä ainakaan seuraaviin 30 vuoteen.

Kankaat olivat jo varastossani. Olen ostanut kokonaisen rullan tätä viehättävää verhoilukangasta ebaystä aika edullisesti. Tässä on kukkia, kolibreja ja lintuhäkkejä. Kukissa on ainakin kiinanruusuja, keijunliljoja ja yllätys eksoottisten seurassa: akileijoja! Haaveilen verhoilevani tällä kokonaisen sohvakaluston, joka tällä hetkellä asuu navetassani. Tosin, mihin se kalusto tulee mahtumaan, ei ole vielä selvinnyt.

Kankaan leveys ei riittänyt koko patjan pituuteen, niinpä laitoin päihin ihanaa raitakangasta. Kyllä kannattaa hamstrata kaikkea, jotta materiaalia on sitten, kun inspiraatio iskee.

Pitkä tyyny ei oikein näy tuolta tyynyrivin takaa eikä se paranna sohvan ulkonäköä, mutta nyt sohvalla on paljon parempi istua!

Musti esittelee.

Kun ompelukone kerrankin oli esillä, korjasin myös parit lempparihousut – kiitos Katjan innoituksen Päivänpesän elämää -blogista. Farkkujen polveen tullut reikä sai paikan tyynyn päihin käyttämästäni kankaasta.

Nämä housut ovat niin ohueksi kuluneet, että ne voisi heittää poiskin, mutta pidän näistä niin valtavasti... Niinpä polveen tullut reikä sai paikan keltakuvioisesta kankaasta.

Tämä kangas oli niin ihanaa, että ostin sitä palan keväällä vaikka en tiennytkään, mihin sitä voisi käyttää. Käväisin Menitan myymälässä Espoossa, sillä se on lempparilankakauppani ja huomasin, että sinne on tullut valtavasti värikkäitä tilkkutyökankaita, kuten tämä Westminster Fibersin kangas Jenean Morrisonin In My Room -sarjasta. Tilkkutöiden tekeminen on ollut jo pitkään "sitten joskus, ehkä eläkkeellä" -listallani, mutta ehkäpä jo ennen eläkeikää...

Kullankeltaista syysviikonloppua kaikille!