Puskat heräävät

 Ja mitkä värit!

Kirsikkasorvarinpensas on kertakaikkisen hieno, tämän talviväritystä tuli ihasteltua ja kuvattua jo tammikuun alussa tänne blogiinkin. Silloin vain oli niin vähän valoa, ettei kuvasta värejä oikein näe.

Nyt näkee! Oliivinvihreän ja viininpunaisen liitto on herkullinen. On ihanaa nähdä elinvoimaisia versoja ja pullistelevia silmuja. Ainakin tämä puska on selvinnyt hyvin kylmästä talvesta.

Puuteripaju 'Mount Aso' on vaikea kuvattava niin, että pajunkissojen vaaleanpuna näkyisi samalla, kun koko puska on kuvassa. Tai edes isompi osa siitä kuin vain yksi verso. 

Vastavalossa ei näy väristä senkään vertaa, mutta mutapuutarha taustalla kimmeltää ihanasti. Niin keväistä!

Sumusäällä ja myötävalossa saa paremman kuvan. Harmi, että verkkoa on pakko pitää, muuten versot häviävät jänisen suuhun hyvin nopeasti.

Näsiä alkaa varovaisen toiveikkaasti raotella nuppujaan. On ihan ihme, että nuput ovat talven jäljiltä elossa. Onhan tämä tietysti kestävä luonnonkasvimme, mutta silti en voi olla hämmästelemättä sen sietokykyä.

Kirsikkasorvarinpensas Euonymus planipes

Näsiä Daphne mezereum

Puuteripaju Salix gracilistyla