Saturday, 31 October 2026

Pyhäinpäivän oranssit

 Hyvää pyhäinpäivän iltaa! 

David Austin -ruusu Bathsheba ei meinaa lopettaa kukkimista ollenkaan. Tässä kuvassa taustalla näkyy tosin myös keltakukkaisen The Poet's Wifen kukka.

Bathsheba on aivan ihana! Viskityttönä arvostan tätä kultaisen nektarin sävyä. Voihan tuota tosin aprikoosiksikin kutsua. Sattumoisin sekin kuuluu herkkuihini.

Viime päivät ovat olleet kauniita. Auringon osuessa vaahteranlehtiin ne aivan syttyvät.

Vaahteran alla on lehtimatto ja paksulti keltapeippiä (lajike on 'Florentinum'). Niinpä syysmyrkkylilja joutuu tekemään vähän enemmän töitä päästäkseen pinnalle. 
Hyvä niin, sillä tämän valkokukkaisen kerrotun 'Alboplenumin' lajitoverit ovat muissa kohdissa jo kukkineet ja lakastuneet. Istuttamalla osa mukuloista haastaviin paikkoihin saadaan siis pidempi kukinta-aika!

Syyssahramit ovat nousseet. Pari vuotta sitten tajusin viimein istuttaa niitä paikkaan, joka ei peity paksulti vaahteranlehtiin. Mäntyjen alla näillä on ohuemmin lehtikatetta ja paremmat mahdollisuudet siihen, että kukat näykvät. Oikeassa reunassa näkyy jo ohikukkinut myrkkylilja.

Aurinkoisena päivänä piti ottaa uusi kuva, sillä kukat avautuvat vain auringossa krookuksille tyypilliseen tapaan. Avoimia syyssahrameita ei välttämättä edes joka syksy näe, sillä ainakin minun puutarhassani ne kukkivat näin myöhään, että päivä on jo aika lyhyt ja sääkin on useammin pilvinen tai sateinen kuin aurinkoinen.
Kuvassa näkyy myös edelleen kauniisti kukkiva kangaskanerva 'Radnor'.

Syyssahramit ovat tässä etualalla, taustalla on muotopuutarha. Omenapuu 'Åkerö' on alkanut pudottaa lehtiään, sen keltainen syysväri on kiva. Kuten sekin, että sain siitä muotoiltua kaariportin muotopuutarhaan.

Muotopuutarhassa kukkii kalpeankeltainen nukkasalkoruusu, sillä on pitkä kukinta-aika! Vaikka kukkia ei olekaan enää kuin tämä yksi. Mutta se näkyy kauas.

Austin-ruusu Lady of Shalott tarjoilee täydellistä kurpitsaväriä pyhäinpäivään. Tässäkin ruusussa on vielä useita nuppuja. Olin aikeissa tehdä jutun siitä, mitä vielä kukkii, mutta kukkia löytyikin niin paljon, että täytyi karsia. Kukkajuttuja on siis tulossa lisääkin.

Tein naurislyhdyn pyhäinpäivää ajatellen – tosin jo syyskuun alussa, kun se tuli lehtijuttuun. 

Siitä minulla onkin sekä ikäviä että jännittäviä uutisia – kuolema tuottaa aina uutta elämää tai muutoksia, ja joskus se on hyvä vain. Mutta siitä lisää tuonnempana. 
Nyt mukavaa tuonelan värittämää iltaa! Täydellistä katsottavaa olisi Belzebubs-sarja Yle Areenasta, mutta ahmin sen jo. Se on loistava!


Kangaskanerva Calluna vulgaris
Keltapeippi Lamium galeobdolon
Nukkasalkoruusu Alcea rugosa
Omenapuu, tarhaomenapuu Malus domestica
Syysmyrkkylilja Colchicum autumnale
Syyssahrami Crocus speciosus

3 comments:

  1. Ooh mikä naurislyhty. Ja uutisia hmm. Piti käydä ostamassa viimeinen Oma Piha itselle arkistoon. Normisti olen lukenut kestotilaajakaverini lehteä. Minun Halloweenin väri tulee Amber Jubileesta. Se hehkuu kauniin oranssina. Hyvää Pyhäinpäivää! - terkuin pienen pihan Tuija

    ReplyDelete
  2. Hyvää pyhäinpäivää sinulle myös!
    Aivan ihana naurislyhty😍Ja nuo Austineiden kukat, nam nam nam. Miten ne voivat kukkia vielä tähän aikaan?!
    Vaahteranlehtikuvassa tuntuu tosiaan siltä, että lehdissä olisi sisäinen valo syttynyt. Olen itsekin ihastellut vaahteroita koko syksyn. Ne leimuttavat yleensä hienosti koko väriskaalan läpi. Minun värejäni!

    ReplyDelete
  3. Naurislyhtysi on todella hieno. Samoin myös aprikoosi ruusu, viskistä en välitä. Leppoisaa viikonloppua ♥️🩶

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!